Bentsodiatsepiinit lisäävät keuhkokuumeen riskiä Alzheimerin tautia sairastavilla

  Juuri julkaistussa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa havaittiin rauhoittavien bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden käytön lisäävän keuhkokuumeen riskiä Alzheimerin tautia sairastavilla 30 prosentin verran. Riski liittyi erityisesti varsinaisiin bentsodiatsepiineihin. Tulokset julkaistiin arvostetussa Canadian Medical Association Journal -lehdessä.

Bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvä keuhkokuumeen riski oli suurin lääkkeen aloituksen jälkeisten 30 päivän aikana. Tulosten perusteella myös korkeampi annos saattaa lisätä riskiä. Aiemmissa tutkimuksissa bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvästä keuhkokuumeen riskistä on saatu ristiriitaisia tuloksia. Viimeaikaisissa tutkimuksissa bentsodiatsepiinien käytöllä on kuitenkin havaittu yhteys muihin hengitysteihin liittyviin haittoihin, kuten keuhkoahtaumataudin pahenemisvaiheiden yleistymiseen.

Nyt julkaistu tutkimus oli ensimmäinen, jossa bentsodiatsepiinien käyttöön liittyvää keuhkokuumeen riskiä tutkittiin Alzheimerin tautia sairastavilla. Aihe on tärkeä, sillä Alzheimerin tautia sairastavilla on suurempi todennäköisyys sairastua keuhkokuumeeseen ja myös keuhkokuumeeseen liittyvä kuolleisuus on heillä suurempi kuin tautia sairastamattomilla. Sama tutkimusryhmä on aikaisemmissa tutkimuksissaan raportoinut, että bentsodiatsepiinien ja niiden kaltaisten lääkkeiden käyttö on Suomessa yleistä Alzheimerin tautia sairastavilla ja käyttö on yhteydessä suurentuneeseen aivoinfarktin riskiin.

Bentsodiatsepiinien käytön hyötyjä ja haittoja tulee pohtia tarkkaan Alzheimerin tautia sairastavilla.  

Tutkimuksessa hyödynnettiin Itä-Suomen yliopiston valtakunnallista rekisteripohjaista MEDALZ-aineistoa Alzheimerin tautia sairastavista suomalaisista vuosina 2005-2011. Tutkimusaineistoon kuului 49 484 Alzheimerin tautia sairastavaa. Tutkimuksessa huomioitiin vain sairaalahoitoa vaatineet tai kuolemaan johtaneet keuhkokuumetapaukset, joten todellinen riskilisä voi olla vielä suurempi.  

Lisätietoja:  

Lisätietoja:

Heidi Taipale, dosentti, yliopistotutkija, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, Kuopio, p. 050 316 4101, Heidi.Taipale(at)uef.fi

Sirpa Hartikainen, professori, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, Kuopio, p. 040 355 3784, Sirpa.Hartikainen(at)uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Taipale H, Tolppanen AM, Koponen M, Tanskanen A, Lavikainen P, Sund R, Tiihonen J, Hartikainen S. Risk of pneumonia associated with incident benzodiazepine use among community-dwelling adults with Alzheimer’s disease. Canadian Medical Association Journal, julkaistu verkossa 3.4.2017. doi: 10.1503/cmaj.160126  

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa