Epilepsia näkyy aivojen rakenteissa

Epilepsiaa sairastavien aivot eroavat terveistä monin paikoin muun muassa harmaan aineen tilavuuden ja paksuuden suhteen, osoitti Brain-lehdessä julkaistu kansainvälinen tutkimus, johon osallistuivat myös Itä-Suomen yliopisto ja Kuopion yliopistollinen sairaala.

Kaikkien aikojen laajin epilepsian neurokuvantamistutkimus osoitti, että epilepsiaan liittyy aiemmin luultua laajempia muutoksia aivojen rakenteissa. Rakenteellisia muutoksia löytyi myös yleisistä epilepsiatyypeistä, joita pidetään melko hyvänlaatuisina kohtausten pysyessä hallinnassa. Tutkimuksessa pystyttiin tunnistamaan hyvin hienovaraisiakin aivomuutoksia, joihin ei vielä liity toimintakyvyn heikkenemistä.

Epilepsia on neurologinen sairaus, jota sairastaa 0,6–1,5 prosenttia maailman väestöstä. Epilepsiatyyppejä on monenlaisia ja niitä yhdistää taipumus kohtauksiin.

Kansainvälinen ENIGMA-Epilepsy-tutkimuskonsortio keräsi tutkimukseen tietoa kaikkiaan 24 tutkimuskeskuksesta Euroopasta, Pohjois- ja Etelä-Amerikasta, Aasiasta ja Australiasta. Tutkimuksessa vertailtiin magneettikuvia kaikkiaan 2 149 epilepsiapotilaan ja 1 727 terveen verrokkihenkilön aivoista. Epilepsiaa sairastavien magneettikuvista etsittiin myös eri epilepsiatyypeille ominaisia ja yhteisiä piirteitä.

Tulosten mukaan eri epilepsiatyypeille oli yhteistä aivokuoren harmaan aineen ohentuminen ja tilavuuden pienentyminen aivokuoren alaisissa osissa. Huomattavimpia muutokset olivat epilepsiaa pisimpään sairastaneilla. Tilavuuden pienentymistä havaittiin erityisesti oikean talamuksen alueella, joka välittää aisti- ja motorisia signaaleja ja joka on aiemmin yhdistetty vain osaan epilepsioista. Harmaan aineen ohentumista oli erityisesti kehon liikkeitä säätelevän motorisen aivokuoren alueella.

Näitä rakenteellisia muutoksia oli myös geneettistä, yleistynyttä epilepsiaa sairastavilla, joiden aivokuvassa ei yleensä pystytä havaitsemaan mitään poikkeavaa. Laaja tutkimusaineisto mahdollisti kuitenkin myös hyvin pienien muutosten havaitsemisen.

Eri epilepsiatyypeissä havaittiin lisäksi toisistaan poikkeavia aivorakenteiden muutoksia, jotka ilmeisesti heijastelevat epilepsioiden erilaista biologista taustaa.

Tutkijoiden mukaan tulokset vahvistavat käsitystä epilepsiasta laaja-alaisena hermoverkoston häiriönä ja antavat suuntaa tuleville tutkimuksille. Vielä ei esimerkiksi tiedetä, mistä tutkimuksessa havaitut aivomuutokset johtuvat ja miten ne etenevät ajan kuluessa. Itä-Suomen yliopistossa ja KYSin Epilepsiakeskuksessa tätä tutkimuslinjaa jatketaan osana Saastamoisen säätiön rahoittamaa epilepsian biomarkkeritutkimusta, jossa professori Reetta Kälviäisen johdolla haetaan epilepsian geneettisiä ja muita ennustetekijöitä hoidon suuntaamiseksi onnistuneemmin ja yksilöllisemmin.

Lisätietoja:

Professori Reetta Kälviäinen, reetta.kalviainen (a) kuh.fi, p. 0405839249

Tutkimusartikkeli:

Structural brain abnormalities in the common epilepsies assessed in a worldwide ENIGMA study. Christopher D Whelan et al. Brain 22.1.2018, awx341, https://doi.org/10.1093/brain/awx341

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa