Hopeavedessä piilee vaara – ei kannata käyttää sairauksien hoidossa eikä ravintolisänä

Hopeavettä markkinoidaan internetissä kuluttajille väärin perustein sairauksien hoitoon ja ravintolisäksi. Hopea ei ole elimistön tarvitsema hivenaine, kuten esimerkiksi rauta. Vaikka elimistö sietää hopeaa pieninä määrinä, on hopean lisääminen elimistöön turhaa ja vaarallista.

Liiallinen määrä hopeaa on elimistölle myrkyllistä, eikä pienemmistäkään määristä ole voitu osoittaa terveyshyötyjä. Hopean runsas saanti joko vahingossa tai tarkoituksellisesti on kirjallisuuden mukaan johtanut myrkytyksiin säännöllisesti.

Mikrobeja tuhoavan vaikutuksensa takia hopeavettä käytetään veden puhdistukseen.  Hopeavettä ei ole tarkoitettu otettavaksi suun kautta eikä sitä saa käyttää lääkinnällisiin tarkoituksiin eikä elintarvikkeiden lisäaineena. Lääketieteessä hopeaa saa käyttää vain ulkoisesti; esimerkiksi haavojen hoidossa käytettävät sidetaitokset voivat sisältää hopeaa.

Suun kautta saatu hopea jakaantuu elimistön kaikkiin kudoksiin, mukaan lukien aivot ja sikiö. Hopea häviää hitaasti ja ihmisellä sen puoliintumisajaksi on arvioitu noin 50 vrk. Siten päivittäin otetusta hopeavedestä kertyy hopeaa elimistöön. Jo muutaman ruokalusikallisen päivittäinen annos hopeavettä voi johtaa myrkytykseen.

Ihmisillä myrkyllinen määrä hopeaa näkyy ihon sinisenharmaana värinä, argyriana. Muita myrkytysoireita ovat mahakivut, allergia, nenäverenvuoto, neurologiset oireet, kuten kouristukset, sekä vaikutukset hengitys- ja verenkiertoelimiin.

Suomessa Evira on puuttunut hopeaveden luvattomaan markkinointiin ravintolisänä, Ruotsin Läkemedelsverket on kieltänyt hopean markkinoinnin sisäiseen käyttöön ja USA:n Kansallinen Terveysinstituutti varoittaa kolloidisen hopean käytöstä.

Asiantuntijat kommentoivat aihetta Yle Spotlightin jaksossa, joka on nähtävissä Yle Areenassa osoitteessa https://areena.yle.fi/1-3797225.

Lisätietoja:

Kirsi Vähäkangas
toksikologian professori, LKT
Itä-Suomen yliopisto
p. 040 745 5254

Matti Viluksela
professori, FT
Itä-Suomen yliopisto ja THL
p. 029 524 6329

 

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa