Huumeidenkäyttäjät haluavat ammattiapua ja muutosta

Noin 75 prosenttia huumeidenkäyttäjistä on valmis muutokseen huumeidenkäytössään, ilmenee Tampereella tehdyssä tutkimuksessa. Moni terveys- ja sosiaalineuvontapiste Nervin huumeita käyttävistä asiakkaista katsoi, että tarvitsee ammattiapua ja voi saada oikeanlaista apua ammattilaisilta. He kokivat Nervin toiminnan elintärkeäksi. Noin 70 prosenttia tutkimukseen vastanneista huumeidenkäyttäjistä oli itse huolissaan huumeiden käytöstään ja kaksi kolmasosaa oli väsynyt huumeiden käyttöön. Naiset ilmaisivat huoltaan miehiä useammin. Myös nuoret olivat asiasta enemmän huolissaan kuin vanhemmat.

Tampereella tehty tutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja A-klinikkasäätiön tutkimusta, jossa selvitetään suonensisäisiä huumeita käyttävien, terveysneuvontapisteissä käyvien huumeidenkäyttäjien hyvinvointia, palveluiden ja tulonsiirtojen käyttöä sekä kuntoutumisasenteita. Tutkimushanke on osa professori Juho Saaren johtamaa Suomalainen huono-osaisuus -hankekokonaisuutta, jossa selvitetään erilaisissa huono-osaisuuden notkelmissa elävien henkilöiden hyvinvointia ja terveyttä, palvelujen sekä toimeentuloturvan käyttöä ja elämisen ehtoja. Tampereen terveys- ja sosiaalineuvontapiste Nervin asiakkaita koskevan osatutkimuksen toteutti Tampereen ammattikorkeakoulu. Ensimmäinen osatutkimus tehtiin Kuopiossa vuonna 2013.

Huumeiden käyttö alkaa nuorena ja heijastuu koulutus- ja työtilanteeseen

Kyselyyn vastasi 107 henkilöä, joista 58 % miehiä ja 42 % naisia. Nervin asiakkaat ovat nuoria, kaksi kolmasosaa vastanneista on enintään 35-vuotias. Noin puolet oli aloittanut huumeiden käytön pistämällä jo alle 18-vuotiaana.

Koulutustaso on erittäin matala, hieman yli puolella vastaajista koulutustaso oli perusaste tai keskeytynyt perusaste (56 %). Työttömiä tai lomautettuja oli vastaajista noin kolmasosa, työkokeilussa vajaa viidesosa. Työelämässä, useimmiten määrä- tai osa-aikaisesti, oli samoin vajaa viidesosa. Opiskelijoita oli noin 9 % ja työelämän ulkopuolella olevia eläkeläisiä tai kotona olevia lähes neljännes. Asunnottomien määrä oli hälyttävän suuri, 17 %. Suurin osa vastaajista oli yksin asuvia, lapsettomia henkilöitä.

Palvelujen ja tulonsiirtojen käyttö oli hyvin runsasta. Yli puolet oli saanut vähintään kolmea eri tukimuotoa, eniten toimeentulotukea, asumistukea ja työttömyysturvaetuuksia. Samoin yli puolet asiakkaista oli käyttänyt vähintään kolmea eri palvelua Nervin lisäksi viimeisen kahden kuukauden aikana. Vastanneiden tulotaso oli matala ja tyytyväisyys elintasoon olikin hyvin heikkoa. Masennus ja yksinäisyys heikensivät elämän laatua.

Luottamus kanssaihmisiin ja viranomaisiin oli hyvin vähäistä. Vain 14 % oli väitteen ”ihmisiin voi luottaa” kanssa täysin tai osin samaa mieltä. Viranomaisiin luotettiin vähän enemmän, noin 20 % oli täysin tai osin samaa mieltä.

Nervin palvelut ovat elintärkeitä

Nervin palveluihin oltiin todella tyytyväisiä, sillä täysin samaa mieltä väitteen ”Nervin apu on järjestetty hyvin” -kanssa oli lähes 75 % ja osittain samaa mieltä viidesosa vastaajista. Vieläkin suurempi määrä oli täysin samaa mieltä väitteen ”olen tyytyväinen Nervissä saamaani palveluun” kanssa. Avoimissa vastauksissa asiakkaat kiittivät Nerviä vuolaasti. Palvelua pidettiin jopa elintärkeänä. ”Ilman Nerviä en olisi hengissä”, kirjoitti eräs asiakas.

Tutkimusraportti on julkaisu kokonaisuudessaan Tampereen kaupungin julkaisusarjassa: http://www.tampere.fi/material/attachments/n/qVuwmTAHM/NERVI_-tutkimus.pdf.

Lisätietoja Tampereen tutkimuksesta

Ulla-Maija Koivula, yliopettaja, Tampereen ammattikorkeakoulu, puh. 050 5702 471; ulla-maija.koivula(at)tamk.fi

Jouni Tourunen, tutkimuspäällikkö, A-klinikkasäätiö, puh. 040 1368 058, jouni.tourunen(at)a-klinikka.fi

Kansallisen hankkeen osalta lisätietoja

Juho Saari, professori Itä-Suomen yliopisto, Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksen (KWRC) johtaja, puh. 040 828 1027; juho.saari(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa