Hyvät motoriset taidot voivat tukea liikapainoisen lapsen lukemaan oppimista

 Liikapaino on useissa tutkimuksissa liitetty heikompaan koulumenestykseen. Tuoreen tutkimuksen mukaan korkeampi kehon rasvaprosentti oli yhteydessä heikompaan lukutaitoon 6–8-vuotiailla pojilla, mutta yhteys selittyi heikommilla motorisilla taidoilla. Monipuolinen liikunta näyttääkin tukevan motoristen taitojen lisäksi lukutaidon kehittymistä.

Itä-Suomen yliopiston Lasten liikunta ja ravitsemus- ja Jyväskylän yliopiston Alkuportaat -tutkimuksiin liittyvät tulokset julkaistiin Journal of Sports Sciences -lehdessä.

Tutkimuksissa tarkasteltiin 175 kuopiolaisen lapsen kehon rasvakudoksen määrää sekä useiden muiden valtimotautien vaaratekijöiden yhteyksiä luku- ja laskutaitoon. Kehon rasvakudoksen määrää mitattiin DXA-laitteella ja valtimotautien vaaratekijöitä verinäytteistä. Luku- ja laskutaitoa arvioitiin standardoiduilla oppimistesteillä. Lisäksi tutkimuksessa mitattiin muun muassa motorisia taitoja, kestävyyskuntoa sekä liikuntaa ja liikkumattomuutta monipuolisin menetelmin.

Tutkimus osoitti, että korkeampi kehon rasvaprosentti oli pojilla yhteydessä huonompaan lukutaitoon. Lisäksi pojilla rasvakudoksen erittämän leptiinihormonin suurempi pitoisuus veressä oli yhteydessä heikompaan lukutaitoon. Nämä yhteydet kuitenkin selittyivät liikapainoon liittyvillä heikommilla motorisilla taidoilla.

Tytöillä puolestaan maksan rasvoittumisen vaarasta kertovan merkkiaineen gamma-glutamyylitransferaasin korkeampi pitoisuus oli yhteydessä huonompaan lukutaitoon. Tämä yhteys oli riippumaton rasvaprosentista, motorisista taidoista, kestävyyskunnosta, liikunnasta tai sosioekonomisista tekijöistä.

– Ylipainon yhteys heikompaan lukutaitoon näyttää pojilla selittyvän paljolti sillä, että ylipainoon liittyy yleensä myös heikommat motoriset taidot. Näiden tulosten perusteella erityisesti poikien motoristen taitojen monipuolinen kehittäminen varhaislapsuudesta alkaen näyttäisi tukevan lukutaitoa koulutaipaleen alussa, toteaa tutkijatohtori Eero Haapala Jyväskylän yliopistosta.

– Tytöillä valtimotautien vaaratekijöillä saattaa olla enemmän vaikutusta oppimiseen, mutta aiheesta tarvitaan vielä lisää tutkimusta.

Lasten motoristen taitojen kehittymistä tukee monipuolinen päivittäinen liikunta.

Lisätietoja:

Eero Haapala, tutkijatohtori, Liikuntatieteellinen tiedekunta | Jyväskylän yliopisto

puh. 040 805 4210 | email. eero.a.haapala@jyu.fi | Twitter: @EeroHaapala

Linkki julkaisuun:

Haapala EA, Lintu N, Eloranta AM, Venäläinen T, Poikkeus AM, Ahonen T, Lindi V, Lakka TA. Mediating effects of motor performance, cardiorespiratory fitness, physical activity, and sedentary behaviour on the associations of adiposity and other cardiometabolic risk factors with academic achievement in children. Journal of Sports Sciences 2018 (julkaistu verkossa). Kirjoittajan kokoversio:

https://childhoodactiveliving.files.wordpress.com/2016/02/haapala-et-al-_j-sport-sciences_2018.pdf

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus | http://www.uef.fi/web/physical-activity-and-nutrition-in-children/home

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa