Itä-Suomen yliopisto palkitsi nuoria tutkijoita

Filosofian tohtori Maria Kok, farmasian tohtori Henri Leinonen, filosofian tohtori Andreas Norrman ja oikeustieteiden tohtori Niko Soininen ovat saaneet Itä-Suomen yliopiston vuoden 2017 nuoren tutkijan palkinnon. Rehtori Jukka Mönkkönen ja akateeminen rehtori Jaakko Puhakka valitsivat jokaisesta tiedekunnasta yhden palkittavan professorien esitysten perusteella. Palkinto myönnetään nuoremman tutkijan uravaiheen päätteeksi valmistuneesta erinomaisesta väitöskirjasta. Palkinnonsaajat julkistettiin yliopiston vuosipäiväjuhlassa 30. maaliskuuta.

Uusi näkemys itse-sanan kieliopillisesta asemasta

Filosofisen tiedekunnan nuoren tutkijan palkinnon sai filosofian tohtori Maria Kok. Hänen väitöskirjansa käsitteli itse-sanan merkityksenkehitystä ja kieliopillisia tehtäviä suomessa, karjalassa, inkeroisessa ja vepsässä.

Tutkimuksessaan Kok perustelee uudenlaisen näkemyksen itse-sanan kieliopillisesta asemasta. Sanaa on pidetty tähän asti indefiniittisenä (epämääräisenä) pronominina. Kok kuitenkin osoittaa, että taipuvana sana on pronomini (minulla itselläni), mutta taipumattomana perusmuotoisena itse on partikkeli (esim. itse Jumala) tai adverbi (leivoin kakun itse). Kok nostaa esille myös perusmuotoisen itse-sanan äänteellisen erikoisaseman: sanan vastineet lähisukukielissä ja suomen murteissa viittaavat siihen, että sana on ollut alkuaan k-loppuinen ja nykyinen nominatiivi edustaakin ilmeisesti latiivisijamuotoa. Kok perustaa näkemyksensä laajaan murre- ja kirjakieliseen aineistoon ja osoittaa tutkimuksessaan erinomaista lauseopillisten ja tekstuaalisten suhteiden analysointikykyä.

Palkintoperusteluissa sanotaan Kokin osoittaneen aktiivisuutta tiedeyhteisössä koko jatko-opintojensa ajan, joista osoituksena on muun muassa Kotikielen Seuran palkinto kansainvälisestä artikkelista vuonna 2015. Kokin post doc -tutkimustyö liittyy suomi toisena kielenä -opintokokonaisuuden opetuksen ja oppimateriaalien kehittämiseen sekä termityöhön.

Aivojen rappeumasairaudet voidaan havaita varhain silmien verkkokalvolta

Terveystieteiden tiedekunnan nuoren tutkijan palkinto myönnettiin farmasian tohtori Henri Leinoselle. Leinosen väitöstutkimuksessa selvitettiin neurologisten aivojen rappeumasairauksien uusia varhaisdiagnoosimenetelmiä silmätautien ja psykofysiikan keinoin.

Perustelujen mukaan Leinonen perehtyi tutkimustaan varten perusteellisesti aiheen kirjallisuuteen ja teki vierailuja suomalaisiin ja amerikkalaisiin verkkokalvotutkimusta tekeviin laboratorioihin. Hän hankki työhön tarvittavat menetelmälliset ja teoreettiset valmiudet itsenäisesti ja pystytti Pohjoismaiden ainoan tautimalleina käytetyille hiirille soveltuvan ERG/VEP-yhdistelmämittaustekniikan sekä käytti huomattavasti aikaa mittausmenetelmien validoimiseksi.

Leinonen sovelsi uutta tekniikkaa muun muassa Huntingtonin taudin ja Alzheimerin taudin hiirimalliin ja pystyi osoittamaan, että näissä kaikissa tapahtuu aivopatologialle rinnakkaisia muutoksia verkkokalvolla. Tietyt muutokset ilmaantuivat jo ennen joillekin taudeille tyypillisiä motorisia oireita. Työ avaa huikeita näkymiä kehittää kustannustehokkaita väestötason seurantamenetelmiä yleisten aivosairauksien seulontaan.

Perustelujen mukaan Leinonen on osoittanut väitöskirjatyössään poikkeuksellisuutta itsenäistä ajattelua, oma-aloitteisuutta, sitkeyttä ja ilmiömäistä lahjakkuutta.

Uusia näkökulmia plasmoniikan ja kvanttifotoniikan tutkimukseen

Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan nuoreksi tutkijaksi valittiin filosofian tohtori Andreas Norrman. Palkintoperusteluissa hänen sanotaan olevan yksi lahjakkaimmista tohtoriopiskelijoista, joita optiikan ja fotoniikan alalla on Itä-Suomen yliopistossa koskaan opiskellut.

Norrman käsitteli väitöskirjassaan pintaplasmoneja, optisten pintakenttien koherenssia ja polarisaatiota, sekä aidosti vektorisen kvanttivalon komplementaarisia ominaisuuksia. Perustelujen mukaan väitöksen aihe olisi ollut haastava edistyneemmillekin tutkijoille, ja lisäksi Norrmanin väitöskirjan materiaalit olisivat riittäneet kahteen eri väitöstutkimukseen. Näin ollen tutkimus on perustelujen mukaan mahdollisesti paras fysiikan alan väitöskirja, joka Itä-Suomen yliopistossa fysiikan ja matematiikan laitoksella on koskaan tehty.

Tutkimuksessa Norrman esittää kuinka pintaplasmonien koherenssiominaisuuksia voidaan muokata halutulla tavalla eri tarkoituksiin säätämällä valolähteen koherenssitasoa. Tutkimus muodostaa uudenlaisen paradigman tilastollisessa plasmoniikassa ja luo pohjan uudelle insinöörityölle koherenssifotoniikassa. Väitöstyön tuloksista on hyötyä tulevaisuudessa esimerkiksi kvanttioptiikassa, joka on viime vuosina herättänyt huomattavaa kiinnostusta sellaisten sovellusten myötä kuten kvanttikryptografia, -portit ja -teleportaatio. Valon kvanttiluonne tuo mukanaan myös uusia ilmiöitä, kuten kvanttipolarisaatio, -koherenssi ja -lomittuminen, jotka ovat edelleen avoimia tutkimusaiheita.

Norrmania kuvaillaan palkintoperusteluissa määrätietoiseksi ja intohimoiseksi nuoreksi tutkijaksi, josta tullaan varmasti kuulemaan vielä tulevaisuudessakin.

Vesirakentamishankkeiden lupapäätösten perustelut avoimemmiksi

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnasta nuoreksi tutkijaksi valittiin oikeustieteiden tohtori Niko Soininen. Perustelujen mukaan Soinisen väitöskirja vesioikeudellisesta perusteluvelvollisuudesta edustaa aiheensa puolesta kunnianhimoista oikeustieteellistä tutkimusta.

Soinisen väitöskirja osoitti, että merkittäviä hyötyjä ja haittoja aiheuttavissa vesirakentamishankkeissa tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota lupapäätösten perustelujen avoimuuteen. Palkitsemisperustelujen mukaan tutkimuksessa tukeudutaan hyvin itsenäisellä otteella oikeusteoreettiseen keskusteluun, ja toisaalta siinä paneudutaan syvällisesti korkeimman hallinto-oikeuden perustelukäytäntöön. Tutkimusasetelma edellyttää poikkeuksellisen hyvää aihepiirin hallintaa.

Palkinnon perustelut nojaavat myös Soinisen poikkeuksellisen aktiiviseen julkaisu-uraan. Oikeustieteissä on erittäin harvinaista, että väitöskirjaa tekevä tutkija julkaisee niin aktiivisesti ja monipuolisesti kansainvälisillä foorumeilla kuin mitä Soininen on tehnyt.

Perustelujen mukaan Soinisen akateemiset meriitit, verkostoituminen ja opetuksen kehittämisen valmiudet ovat oikeustieteen alalla poikkeuksellisen vahvat. Laitoksella hänen arvioidaan saavuttavan dosentin pätevyyden kuluvan vuoden aikana.

Lisätietoja:

Jukka Mönkkönen, rehtori, Itä-Suomen yliopisto, p. 029 445 4000, jukka.monkkonen(at)uef.fi

Jaakko Puhakka, akateeminen rehtori, Itä-Suomen yliopisto, p. 029 445 8018, jaakko.puhakka(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa