Kansalaisjärjestöjen osallistaminen kansainvälisiin metsäohjelmiin keskeistä Laosissa

Kansalaisjärjestöjen osallistumisella metsäkatoa, metsien heikkenemistä ja hiilidioksidipäästöjä ehkäiseviin kansainvälisiin REDD+-ohjelmiin voisi olla keskeinen rooli kansallisen ja kansainvälisen tason toimijoiden yhteistyön vahvistamisessa Laosin luonnonvarahallinnassa. Lisäksi FLEGT-järjestelmä voisi lisätä kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia osallistua vuorovaikutteiseen luonnonvarahallintaan, arvioi Itä-Suomen yliopiston ja Euroopan metsäinstituutin tutkijoiden ryhmä. Laosissa paikallisten kansalaisjärjestöjen toimintaa kuitenkin rajoitetaan, ja kansalaisyhteiskunta on vasta kehittymässä.  

Ryhmä esittelee tutkimustuloksiaan akatemiatutkija Irmeli Mustalahden johdolla tuoreessa Forests -julkaisun artikkelissa. Tutkijat perehtyivät kansainvälisiin FLEGT- ja REDD+-ohjelmiin Laosissa.

  Laosin demokraattinen kansantasavalta on noin 6,8 miljoonan asukkaan valtio Kaakkois-Aasiassa. Sen rajanaapureita ovat Thaimaa, Kiina, Myanmar, Vietnam ja Kambodža. Maa on köyhä mutta luonnonvaroiltaan rikas sisämaavaltio, joka tuottaa vesivoimalla energiaa naapurimailleen. Myös metsät ovat maalle tärkeä luonnonvara niin puuntuotannon kuin biodiversiteetin ja vesivarojen säilyttämisen kannalta.  

Yhdistyneiden Kansakuntien ja Maailman Pankin REDD+ -ohjelma tähtää metsäkadosta ja metsien heikkenemistä aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen yhteistyössä alueellisten, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kesken.  

Euroopan unionin FLEGT-järjestelmä sekä vapaaehtoiset kumppanuussopimukset (VPA) tähtäävät puolestaan metsälainsäädännön noudattamiseen sekä metsätalouden ja kaupan hallintaan valtiotason sopimuksilla niissä maissa, jotka tuovat trooppista puuta EU-alueelle. Järjestelmän tarkoituksena on torjua laittomia hakkuita ja laitonta puuaineisten tuotteiden kauppaa sopimusmaissa. Järjestelmä tähtää myös sopimusmaan metsähallinnon ja kestävän kehityksen edistämiseen. FLEGT-luvalla (Forest Law Enforcement, Governance and Trade -licence) varmistetaan, että tuotteet kuten esimerkiksi puiset huonekalut, vanerit, puuperäinen massa ja paperi ovat laillisesti tuotettuja.  

Laosin kansalaisjärjestöillä tärkeä rooli mutta heikot voimavarat  

Laosissa kansainvälisten kansalaisjärjestöjen rooli REDD+-ohjelman suunnittelussa liittyi enimmäkseen suunnitteluprosessiin osallistumiseen ja tietoisuuden kasvattamiseen ilman päätöksentekoasemaa. Paikallisten kansalaisjärjestöjen kapasiteetti koettiin heikoksi mutta niiden rooli merkittäväksi paikallisten toimijoiden tarpeiden ja arvojen määrittämisessä.  

Vuonna 2015, VPA-sopimusneuvotteluita valmisteltaessa, vain neljä paikallista kansalaisjärjestöä kertoi olevansa tarkkailijan roolissa ja saaneensa tietoa FLEGT-järjestelmästä. Viimeisimmällä kenttämatkalla Laosissa helmikuussa 2017 osoittautui, että jo 21 paikallista kansalaisjärjestöä seuraavat FLEGT-järjestelmän kehittymistä, ja niistä viisi on osallistunut valmisteleviin kokouksiin. Tästä huolimatta kansalaisjärjestöjen rooli koetaan ”ympäristötietoisuuden kasvattajina”, ja niillä on rajoitetut mahdollisuudet ja kapasiteetti osallistua päätöksentekoon.  

Tutkijaryhmän mukaan kansalaisjärjestöjen osallistaminen toisi arvokasta paikallistason tietoa REDD+- ja FLEGT-ohjelmiin sekä lisäisi prosessien oikeudenmukaisuutta ja avoimuutta. Laosin poliittinen järjestelmä ei kuitenkaan tue riippumatonta kansalaisyhteiskuntaa eivätkä kansalaisjärjestöt voi osallistua ja vaikuttaa valtiohallinnon päätöksentekoon.  

Lisäksi tutkijat pitävät Laosin luonnonvarahallinnon tärkeinä haasteina avoimuuden ja ymmärryksen kasvattamista luonnonvarahallinnasta ja kansainvälisistä metsäohjelmista sekä koulutuksen, taloudellisten ja vuorovaikutteisten valmiuksien lisäämistä.  

Resources and Rules of the Game: Participation of Civil Society in REDD+ and FLEGT‐VPA Processes in Lao PDR -tutkimusartikkeli verkossa:  

http://dx.doi.org/10.3390/f8020050

Lisätietoja:  

Irmeli Mustalahti, akatemiatutkija, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 563 2071, irmeli.mustalahti(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa