Karjalan kielen käytön lisäämiseksi löytyy useita keinoja

Suomalaisuuden Liiton tuottama Kielivähemmistöt rajoilla -hanke nostaa esiin useita toimenpide-ehdotuksia karjalan kielen aseman parantamiseksi. Ehdotukset on laatinut Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen kulttuurintutkimuksen professori Pekka Suutari , joka selvitti hankkeessa karjalankielisten järjestöjen rajaa ylittävää yhteistoimintaa.

Toimenpide-ehdotusten mukaan karjalan kielen käyttöä voidaan edistää Suomen ja Venäjän karjalaisten yhteisillä temaattisilla kielikursseilla ja kesäleireillä, päiväkoti-ikäisten lasten kielipesätoiminnalla, karjalan kielen kielineuvoston tai neuvottelukunnan perustamisella, karjalan kielen elvyttämiseen tähtäävällä lainsäädännöllä, karjalan kielen ja kulttuurin yhdistämisellä matkailuun sekä karjalan julistamisella viralliseksi kieleksi omalla kotiseutualueellaan.

Suutarin selvitykseen liittyi kysely karjalan kieltä edistäville yhdistyksille Suomessa ja Venäjän Karjalassa. Kyselyn tuloksista kävi ilmi useita perusteltuja tavoitteita karjalan kielen käytön lisäämiseksi ja kielen statuksen nostamiseksi. Tavoitteita oli enimmäkseen kolmenlaisia, jotka liittyivät kielen opetuksen, rahoituksen ja julkisen aseman puutteiden korjaamiseen.

Kylmän sodan aikana Suomen ja Venäjän karjalankielisten vuorovaikutus katkesi, mutta nykyisin molemmissa maissa tunnetaan suurta tarvetta pelastaa karjalankielinen kulttuuri ja löytää uusia tapoja käyttää karjalan kieltä luontevasti. Suutarin mukaan rajaa ylittävä yhteistoiminta tarjoaa suuria kehittämisen mahdollisuuksia molempien maiden kielitilanteen parantamiseksi.

Suomessa karjalan kielen elvytyksen merkittävin saavutus on sen tunnustaminen EU-säädösten mukaiseksi ei-alueelliseksi vähemmistökieleksi vuonna 2009. Suomessa ja Venäjällä karjalan kieltä on kehitetty omin voimin ja omiin tarpeisiin ilman rajaa ylittävää elvytysstrategiaa. Suutarin mukaan karjalan kielen tunnettuutta, arvostusta ja asiantuntemusta on mahdollista nostaa kansainvälisen yhteistyön avulla.

Karjalaisia oli vuoden 2010 väestölaskennan mukaan Karjalan tasavallassa 45 570 henkeä, mutta heistä vajaa kolmannes osasi kyselyn perusteella puhua karjalaa. Tverissä karjalaisia oli enää 7 394 henkeä ja heistä karjalan kielisiä 2 750. Suomessa karjalankielisten määrää ei ole vastaavalla tavalla tilastoitu, mutta kielen puhujia arvioidaan olevan noin 5 000 henkeä ja laajempi joukko ymmärtää karjalaa jossain määrin.

Lisätietoja:

Pekka Suutari, professori, Karjalan tutkimuslaitos, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 4145898, pekka.suutari(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa