Kompostointi koetaan järkeväksi ja toisaalta vaivalloiseksi jätteiden hyödyntämiseksi

Itä-Suomen yliopiston ja Pohjois-Karjalan Marttojen toteuttama Lajitin-hanke on selvittänyt syitä, miksi toiset kompostoivat ja toiset eivät. Hanke kartoitti lisäksi sitä, mikä kompostoinnissa koetaan hankalaksi, ja mikä helpottaisi tai saisi aloittamaan kompostoinnin.

Yksi keskeisimmistä syistä kompostoimiseen on sen tuottama ravinteikas multa ja lannoite. Ne, jotka eivät kompostoi, mainitsevat syyksi asumismuodon lisäksi muun muassa kompostoinnin vaivalloisuuden.

– Joillekin kompostointi on itsestään selvyys. Se on tapa, miten toimitaan, tai tapa, joka on opittu jo kotona. Ne, jotka kompostoivat, pitävät sitä järkevänä, fiksuna ja helppona tapana hyödyntää puutarha- ja muuta biojätettä, kertoo Lajitin-hankkeen projektipäällikkö Helen Reijonen.

– Taloyhtiöissä on yleensä järjestetty biojätteen erilliskeräys. Omakotitaloissa kompostointi on hyvä vaihtoehto erotella biojäte muusta jätteestä, jolloin se ei häiritse sekajätteen polttoa, ja jäteastian tyhjennysvälinkin voi saada pidemmäksi, jatkaa hankkeen kehittämisasiantuntija Henna Kokkonen.

Hankalina asioina kompostoinnissa pidetään esimerkiksi kompostin hoitamista, tyhjennystä ja jälkikompostointia.

– Myös sopivan tilan löytyminen ja kompostorin hankkimisen kustannukset mietityttävät samoin kuin se, onnistuuko kompostointi panostuksesta huolimatta, Reijonen kertoo.

Kompostoijat nostivat haittapuolena esille kompostin jäätymisen talvella. Heidän mukaansa kompostorien kehittäminen paremmin ympärivuotiseen käyttöön sopiviksi helpottaisi kompostointia ja kannustaisi ryhtymään siihen. Lisäksi kompostoreita toivottiin edullisemmiksi. Yhteinen kompostori naapurien kanssa voisi myös helpottaa kompostointia.

– Myös ne, jotka eivät tällä hetkellä kompostoi, mainitsivat, että yhteinen komposti voisi kannustaa kompostoimaan. Lisäksi toivottiin opastusta asiaan, Kokkonen toteaa.

Kompostointi vaatii aina sopivan tilan joko ulos tai sisätiloihin. ”Joku sopivan pieni, hajuton ja visuaalisesti kaunis komposti pikkukeittiöön”, oli eräs toivomus.

Selvitys lajittelun esteistä ja kannustimista jatkuu vielä, ja siihen voi osallistua osoitteessa: www.uef.fi/lajitin.

Selvityksen tuloksia hyödynnetään syksyllä järjestettävissä työpajoissa, joissa yritykset yhdessä kuluttajien kanssa ideoivat ja kehittävät tuotteita ja palveluja, joiden avulla lajittelu helpottuu niin kodeissa kuin työpaikoillakin. Työpajoihin voi alustavasti ilmoittautua ylläolevassa nettiosoitteessa.

Lajitin-hanke on saanut Pohjois-Karjalan maakuntaliitolta EAKR-rahoitusta.

Lisätietoja:

Henna Kokkonen, kehittämisasiantuntija, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 5764747, henna.kokkonen(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa