Lihavuusgeeni saa lapset ja nuoret syömään enemmän

Lihavuusgeeninä tunnettu FTO-geenin muunnos lisää energiansaantia ravinnosta lapsilla ja nuorilla, osoitti laaja kansainvälinen tutkimus. Lapset ja nuoret, joilla on kyseinen geenimuunnos, syövät enemmän tai runsasenergisempää ruokaa kuin muut. FTO-geenimuunnoksen painoindeksiä nostava vaikutus riippui kuitenkin proteiininsaannista. Runsaasti proteiinia saavilla lapsilla ja nuorilla geenimuunnokseen liittyi korkeampi painoindeksi kuin muilla, mutta niukemmin proteiinia saavilla geenimuunnoksen vaikutus painoindeksiin oli vähäisempi. Tulokset julkaistiin tieteellisesti arvostetussa Diabetes- lehdessä.

FTO-geenin muunnoksen on useissa aikaisemmissa tutkimuksissa havaittu olevan sekä aikuisilla että lapsilla yhteydessä korkeampaan painoindeksiin. Geenimuunnoksen kantajat näyttävät siis lihovan muita herkemmin.

Nyt julkaistuun tutkimukseen osallistui yli 16 000 iältään 1–18-vuotiasta lasta. Aineisto saatiin 14 tutkimushankkeesta eri puolilta maailmaa. Suomesta mukana olivat Itä-Suomen yliopiston PANIC-tutkimus ja Turun yliopiston STRIP-tutkimus. Tutkimuksessa selvitettiin FTO-geenimuunnoksen yhteyttä painoindeksiin sekä energian, proteiinien, hiilihydraattien ja rasvan saantiin ravinnosta.

Tulosten mukaan FTO-geenimuunnosta kantavilla lapsilla ja nuorilla oli korkeampi painoindeksi kuin muilla ja he saivat ruoastaan enemmän energiaa kuin muut. Sen sijaan proteiinin, hiilihydraattien tai rasvan osuus kokonaisenergiasta oli samanlainen geenimuunnosta kantavilla ja muilla lapsilla ja nuorilla. Proteiininsaanti ravinnosta muokkasi geenimuunnoksen vaikutusta painoindeksiin. Runsaasti proteiinia saavilla lapsilla geenimuunnokseen liittyi korkeampi painoindeksi kuin muilla, mutta niukemmin proteiinia saavilla geenimuunnos nosti painoindeksiä vähemmän.

Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön koordinoima Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus eli Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) Study on käynnissä oleva elintapainterventiotutkimus, joka tuottaa arvokasta tietoa lasten elintavoista, terveydestä ja hyvinvoinnista aikuisikään saakka. Tutkimukseen osallistuu 512 kuopiolaislapsen väestöotos.

Lisätietoja:

Yliopistotutkija Virpi Lindi, Itä-Suomen yliopisto, p. 0403553146, virpi.lindi (at) uef.fi

Tutkimusartikkeli: Qibin Qi et al. Dietary intake, FTO genetic variants and adiposity: a combined analysis of over 16,000 children and adolescents. Diabetes. Published online before print February 26, 2015, doi: 10.2337/db14-1629

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa