Lisätietoa beetasalpaajien roolista sydäninfarktipotilaan hoidossa

Beetasalpaajat eivät vähennä kuolleisuutta sydäninfarktin jälkeen, jos potilas sitoutuu muuhun lääkehoitoon hyvin, osoitti hiljattain julkaistu tutkimus. Kansainvälisessä tutkimusryhmässä oli mukana tutkijoita USA:sta, Suomesta ja Australiasta.

Kansainväliset hoitosuositukset beetasalpaajien pitkäaikaisesta käytöstä sydäninfartin jälkeen ovat ristiriitaisia. Esimerkiksi yhdysvaltalaissuositukset ovat yhä sillä kannalla, että beetasalpaajia tulisi määrätä lähes kaikille infarktipotilaille pitkäaikaiseen käyttöön. Eurooppalaisissa hoitosuosituksissa, suomalaiset mukaan lukien, beetasalpaajien käyttö rajataan lähinnä infarktipotilaille, joilla on sydämen vajaatoiminta. Beetasalpaajien tehoa tämän päivän infarktipotilailla ei kuitenkaan tunneta hyvin, koska hoitokokeet beetasalpaajilla tehtiin valtaosin ennen ACE-estäjä- ja statiinihoitojen yleistymistä.

Arvostetussa Journal of the American College of Cardiology -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin yli 90 000 yhdysvaltalaista 65 vuotta täyttänyttä Medicare-vakuutusjärjestelemään kuuluvaa infarktipotilasta, joille oli määrätty beetasalpaajaa, ACE:n estäjää tai angiotensiinireseptorin salpaajaa sekä statiinia. Tutkijat vertailivat keskenään potilaita, jotka sitoutuivat hyvin kaikkiin kolmeen lääkehoitoon ja potilaita, jotka sitoutuivat vain osaan hoidoista.

– Potilailla, jotka jättivät kolmesta lääkkeestä beetasalpaajan ottamatta, kuolleisuus ei ollut suurempaa kuin niillä, jotka sitoutuivat hyvin kaikkiin kolmeen lääkehoitoon, kertoo artikkelin ensimmäinen kirjoittaja, dosentti Maarit Jaana Korhonen . Hän toimi tutkimuksen tekoaikaan vierailevana tutkijana Pohjois-Carolinan yliopistossa ja työskentelee nykyisin Turun yliopistossa.

Tutkimusryhmään kuulunut professori Juha Hartikainen Itä-Suomen yliopistosta tähdentää, ettei potilaiden pidä omin päin lopettaa beetasalpaajan tai minkään muunkaan lääkkeen käyttöä.  

– Tutkimuksessamme potilailla, jotka eivät sitoutuneet hyvin ACE:n estäjä- tai statiinihoitoonsa, oli suurempi kuolemanriski. Lääkärikunnan ja apteekin ammattilaisten tulisi korostaa infarktipotilaille, että on erittäin tärkeää käyttää sekä statiinia että ACE:n estäjää ohjeiden mukaan.

Tutkijat seurasivat sydäninfarktipotilaiden lääkeostoja apteekista puolen vuoden ajan kotiutumisen jälkeen. Tämän jälkeen potilaiden kuolleisuutta seurattiin rekisterien avulla aina 1,5 vuoteen saakka.

Arviolta vain puolet potilaista käytti jokaista kolmea lääkettä ohjeiden mukaan. Hoitoon sitoutumista mitattiin apteekista toimitettujen reseptien avulla. Ohjeiden mukaiseksi käyttö katsottiin, jos potilas haki lääkettä niin paljon, että sitä riitti 80 prosentiksi seurantapäivistä. – Arviomme ohjeiden mukaisesta käytöstä lienee siis liiankin optimistinen, koska emme voineet tietää, miten potilas lopulta hakemiaan lääkkeitä käytti, tutkijat toteavat.

– Iäkkäille ihmisille, joilla on useita sairauksia ja lukuisia lääkkeitä, monimutkaiset lääkitykset voivat olla erityisen suuri haaste.

Tutkimusryhmää johti apulaisprofessori Gang Fang Pohjois-Carolinan yliopistosta. Mukana oli tutkijoita myös Iowan yliopistosta ja Monash-yliopistosta.

Tutkimusta rahoitti yhdysvaltalainen National Institute of Aging ja ensimmäistä kirjoittajaa myös Australian National Health and Medical Research Council (NHMRC) Centre of Research Excellence in Frailty and Healthy Ageing.

Lisätietoja:

Professori Juha Hartikainen, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen yksikkö, p. 044-7113945, juha.hartikainen(at)kuh.fi

Tutkimusartikkeli:

Maarit J. Korhonen, Jennifer G. Robinson, Izabela E. Annis, Ryan P. Hickson, J. Simon Bell, Juha Hartikainen, Gang Fang. Adherence Tradeoff to Multiple Preventive Therapies and All-Cause Mortality After Acute Myocardial Infarction. Journal of the American College of Cardiology. 70(13):1543-1554, 2017 DOI: 10.1016/j.jacc.2017.07.783

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa