Lonkkamurtuman ehkäisyyn tarvitaan muistisairaille soveltuvia keinoja

 Itä-Suomen yliopistossa tehdyn tutkimuksen perusteella lonkkamurtuman riskitekijät ovat paljolti samoja Alzheimerin tautia sairastavilla ja sairastamattomilla. Alzheimerin tautia sairastavilla lonkkamurtumat ovat kuitenkin tavallisempia kuin sairastamattomilla. Alzheimerin tauti on itsessään niin merkittävä lonkkamurtuman riskitekijä, että muiden riskitekijöiden yhteys murtumiin on tautia sairastavilla vähäisempi kuin sairastamattomilla.

Miessukupuoli, korkeampi ikä, mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt sekä psykoosi- ja masennuslääkkeiden käyttö lisäsivät lonkkamurtumariskiä sekä Alzheimerin tautia sairastavilla että sairastamattomilla. Yhteydet olivat kuitenkin vahvempia Alzheimerin tautia sairastamattomilla. Lisäksi aivoverenkiertohäiriö, diabetes, syöpähoidot sekä happosalpaajalääkkeiden, epilepsialääkkeiden ja opioidien käyttö olivat yhteydessä korkeampaan lonkkamurtumariskiin vain niillä henkilöillä, joilla ei ollut Alzheimerin tautia.

Tutkimus toteutettiin osana valtakunnallista rekisteripohjaista MEDALZ-tutkimushanketta, jonka aineistoon kuuluvat kaikki 2005–2011 Alzheimerin taudin lääkkeiden erityiskorvausoikeuden saaneet henkilöt, jotka asuivat diagnoosihetkellä kotona. Lonkkamurtuman riskitekijöitä selvittänyt tutkimus rajattiin niihin 67072 henkilöön, jolla ei ollut lonkkamurtumaa ennen Alzheimerin taudin diagnoosia. Kullekin henkilölle tunnistettiin myös vertailuhenkilö, jolla ei ollut Alzheimerin tautia.

Alzheimerin tauti on yleisin etenevä muistisairaus, ja sen tiedetään lisäävän lonkkamurtuman riskiä. Aiemmin ei ole selvitetty, ovatko muut tunnetut lonkkamurtuman riskitekijät muistisairailla samoja kuin muilla. Lonkkamurtuman seurausten on kuitenkin osoitettu olevan erityisen vakavia muistisairaille.

Tutkimustulosten perusteella on tärkeää kehittää ja ottaa käyttöön muistisairaille soveltuvia kaatumisten ja niiden aiheuttamien lonkkamurtumien ehkäisykeinoja. Kaatumisia ja lonkkamurtumia voidaan ennaltaehkäistä muun muassa tasapaino- ja lihasvoimaharjoittelulla, lääkehoidon arvioinnilla ja optimoinnilla sekä ympäristön turvallisuutta lisäämällä. Näiden keinojen toimivuutta ei kuitenkaan ole juuri tutkittu muistisairailla. Lääkehoidon kokonaisarviointi on tulosten perusteella mielekäs vaihtoehto, koska useiden lääkkeiden käyttöön liittyi kohonnut lonkkamurtumariski myös Alzheimerin tautia sairastavilla.

Lisätietoja:

Akatemiatutkija, apulaisprofessori Anna-Maija Tolppanen, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, p. 050 575 9530, anna-maija.tolppanen(at)uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Anna-Maija Tolppanen, Heidi Taipale, Antti Tanskanen, Jari Tiihonen, Sirpa Hartikainen: Comparison of predictors of hip fracture and mortality after hip fracture in community-dwellers with and without Alzheimer’s disease – exposure-matched cohort study. BMC Geriatrics (2016) 16:204. DOI 10.1186/s12877-016-0383-2

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa