Lukuvuoden avajaiset: Kampussiirto takaa kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyisen opettajankoulutuksen Itä-Suomeen

– Savonlinnan kampuksen siirto Joensuuhun perustui akateemiseen päätökseen säilyttää Itä-Suomen yliopistossa kansallinen ja kansainvälinen kilpailukyky opettajankoulutuksessa ja kasvatustieteissä. Raha tai kiinteistöasiat eivät asiaa lopulta ratkaisseet, tiivisti dekaani Markku Filppula kampussiirtoon keskittyneessä avajaispuheessaan viimeisissä Savonlinnan kampuksen lukuvuoden avajaisissa.

Filppulan tulkinta perustui juuri edesmenneen Itä-Suomen yliopiston entisen rehtorin, Perttu Vartiaisen , tutkimusartikkeliin. Artikkelissa Vartiainen käytti Savonlinnan kampusta yhtenä esimerkkinä monikampuksisten yliopistojen yhteydessä väistämättä esiin nousevista jännitteistä paikallisten ja laajemman tason intressien välillä. Laajempaa tasoa edustavat keskeisesti yliopiston erilaiset sidosryhmät.

– Paikallisella tasolla oli selvää, miten suuri merkitys opettajankoulutuksella oli Savonlinnan kaupungille ja Etelä-Savon maakunnalle, ja miten suuri menetys näille tahoille opettajankoulutuksen siirtyminen Joensuuhun tulisi olemaan.

Laajemmin ajateltuna taas oli selvää, ettei opettajankoulutus kummallakaan kampuksella – Joensuussa ja Savonlinnassa – yltänyt samalle tasolle kuin monissa verrokkiyliopistoissa. Tämän nähtiin heikentävän itäsuomalaisen opettajankoulutuksen vetovoimaa.

– Paikalliset intressit ovat painaneet vaakakupissa aiemmin enemmän, kun Savonlinnan kampuksen kohtaloa on vuosien saatossa selvitelty. UEFin strateginen tavoite on kuitenkin olla yksi Suomen johtavista tutkimusintensiivisistä yliopistoista, jolloin yliopistoon kohdistuu jatkuvasti paineita saavuttaa aina vain korkeampi kilpailukyky globaalistikin ajateltuna. Tämä paine taustallaan UEFin hallitus teki päätöksen kampussiirrosta.

Filppula vakuutti, että siirron eteen tehdään ja on jo nyt tehty paljon töitä, mikä takaa sen, että henkilöstö ja opiskelijat tulevat siirtymään palveluiltaan ja ympäristöltään erinomaiselle kampukselle sekä tutkimusmyönteiseen kaupunkiin.

– Ei ole lainkaan liioiteltua sanoa, että Joensuuhun muodostuu harvinaisen monipuolinen kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen keskittymä, jolla on kaikki edellytykset nousta maan kärkeen näillä aloilla ja saavuttaa merkittävä asema myös kansainvälisesti.

Koulutustason nostaminen pohjaa vahvaan opettajankoulutukseen

Myös rehtori Jukka Mönkkönen korosti avajaistervehdyksessään Itä-Suomen yliopiston opettajankoulutuksen korkeaa laatua ja vaikuttavuutta.

– Joensuun kaupungin koululaitoksen ja alan yritysten kanssa muodostettavassa ekosysteemissä pystymme entistä paremmin testaamaan uusien opetusteknologisten ja pedagogisten ratkaisujen sekä oppimisympäristöjen vaikutuksia oppimistuloksiin.

Vielä 1990-luvulla Suomi oli maailman kärkimaa korkeakoulutettujen määrässä. Nyt lähes 20 maata on ohittanut Suomen, ja olemme pudonneet koulutustasossa kohti OECD-maiden keskikastia.

– Koulutustaso, eli koulutuksen määrä, on sinällään vain yksi mittari eikä se kerro koko totuutta. Määrän lisäksi täytyy tarkastella myös koulutuksen laatua ja herkkyyttä ennakoida yhteiskunnan muutoksia. Mekaaninen koulutustason nosto ilman riittävää laatua, osaamistarpeiden ennakointia ja jatkuvaa pedagogista kehittämistä ei tuota toivottua lopputulosta.

Mönkkönen puhuisikin mieluummin osaamistasosta, jonka mittaaminen on kuitenkin koulutustasoa vaikeampaa. Kuitenkin kansainvälisten osaamistason mittareiden palautteen perusteella osaaminenkin on maassamme laskusuunnassa.

– Kehityksen suunta koulutuksen ja osaamisen osalta ei siis ole tällä hetkellä oikea, ja sen kääntäminen jälleen positiiviseksi vaatii laaja-alaista pohdintaa ja yhteistyötä kaikkien koulutusasteiden, työ- ja elinkeinoelämän, kansalaisten ja poliittisten päättäjien kesken.

Mahdolliset uudistukset olisi Mönkkösen mukaan tehtävä niin, että kaikkien koulutusasteiden oppimisen tavat ja sisällöt rakentaisivat osaamista samaan suuntaan ja koulutusasteilta toiselle siirtyminen olisi mahdollisimman sujuvaa.

– Avainasemassa tässä tulee olemaan vahvaan kasvatustieteelliseen tutkimukseen pohjaava varhaiskasvatus ja kouluopetus, jonka pohjana on laadukas lastentarhaopettajien, luokanopettajien ja aineenopettajien koulutus.  

– Nyt kun tämän lukuvuoden jälkeen keskitämme nämä toiminnot Joensuun kampukselle, meillä tulee olemaan maamme monipuolisin opettajankoulutus, jossa myös kasvatustieteellisen, pedagogisen ja oppimisympäristöihin kohdentuvan monitieteellisen tutkimuksen edellytykset ovat erinomaiset.

Mallia itsenäisestä Suomesta

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen toinen varapuheenjohtaja Heikki Räihä kertoi tervehdyspuheessaan, että tuleva kampussiirto herättää opiskelijoissa tunteita laidasta laitaan – ja tulee tekemään sitä koko tulevan lukuvuoden ajan.

– Yksi asia on varmaa: tämän vuoden jälkeen mikään ei tule olemaan entisellään. Eikä sen tarvitsekaan olla, sillä muutos pakollista, ja meidän jokaisen tulee sopeutua uusiin tilanteisiin. Muutoin on vaarana tippua kärryiltä.

Opiskelijoita mietityttävät kampussiirtoon liittyvät konkreettiset asiat: löydänkö asunnon uudesta kaupungista, saanko sieltä ystäviä, miten sopeudun ja jatkuvatko opiskeluni ilman keskeytyksiä ja lisähaasteita.

– Suureksi onnekseni voin todeta, että yliopiston puolella on tehty erinomaista työtä siirtoa valmistellessa. Opiskelijoiden ääntä on kuultu ja suurimpaan osaan mieltä askarruttavista kysymyksistä on jo saatu hyviä vastauksia.

Räihän mukaan Savonlinnan kampuksella on vahva yhteisö. Ei pelkästään opiskelijoiden keskuudessa, vaan koko kampuksen ilmapiiri on yhteisöllinen.

– Ympäröivällä yhteisöllä ja yhteisöllisyyden tunteella on merkitystä opiskeluille ja oppimiselle. Vahva yhteisöllisyys saa opiskelijan kiinnittymään opintoihinsa paremmin ja tukee jaksamista myös opintojen edetessä. Hyvästä yhteisöstä saa voimaa ja inspiraatiota. Yhteisöllisyyden taidot ovat myös tärkeitä työelämän puolella.

Aito yhteistyö ei kuitenkaan toteudu Räihän mukaan itsestään, vaan sen eteen on tehtävä töitä.

– Mikä olisi sen parempaa kuin että kaikki yliopistomme opiskelijat tuntisivat oikeasti kuuluvansa yhteisöön nimeltä UEF ja olisivat ylpeitä kantaessaan UEFin brändiä.

Räihä esitteli puheessaan konkreettisia esimerkkejä siitä, miten parantaa oppimisympäristöjä, opiskelijoiden huomioimista entisestään sekä opintojen joustavuutta.

– UEFissa tehdään jo kuitenkin nyt hyvää yhteistyötä opiskelijoiden kanssa, ainakin verrattuna joihinkin muihin yliopistoihin. Toivon, että tämä yhteistyö jatkuu ja kehittyy myös tulevaisuudessa. Otetaan mallia pian 100 vuotta täyttävästä itsenäisestä Suomesta. Yhteistyössä on voimaa ja uskon, että yhdessä me voimme rakentaa UEFista parhaan ja yhteisöllisimmän oppimisympäristön koko Suomessa.

Avajaispuheet ovat luettavissa kokonaisuudessaan verkkouutisen lopusta:  http://www.uef.fi/-/kampussiirto-takaa-kansallisesti-ja-kansainvalisesti-kilpailukykyisen-opettajankoulutuksen-ita-suomeen

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa