Lukuvuoden avajaiset: Koulutuksen tasa-arvo kantaa murroksessa

Tekoäly muuttaa työelämää, mutta se voi tehdä ihmisistä myös tasa-arvoisempia. Paras hyvinvoinnin tae yhteiskunnan murroksessa on laadukas ja tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä, muistutti Itä-Suomen yliopiston rehtori Jukka Mönkkönen lukuvuoden avajaisissa Joensuun kampuksella 6. syyskuuta.

Hän pohti puheessaan, miten osaamisella vastataan muun muassa digitalisaation ja tekoälyn tuomiin nopeisiin muutoksiin. Yhtenä haasteena on suomalaisten koulutustason nostaminen. Suomi ei enää ole korkeakoulutettujen osuudessa maailman kärkeä, vaan OECD-maiden keskikastia.

Mönkkönen tähdensi, että koulutusjärjestelmän uudistukset on nyt tarpeen tehdä niin, että kaikkien koulutusasteiden oppimisen tavat ja sisällöt rakentavat osaamista samaan suuntaan ja koulutusasteilta toiselle siirtyminen on mahdollisimman sujuvaa.  

Korkeakoulutuksen visiotyössä on Mönkkösen mukaan tärkeää uudistaa lainsäädäntö mahdollistamaan erilaisia rakenteita ja toimintoja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kesken. – Rakenteiden ohella visiotyön keskeistä sisältöä ovat korkeakouluvalintojen kehittäminen, koulutus- ja osaamistason nosto, korkeakoulutettujen määrän lisääminen, opinnoissa etenemisen vauhdittaminen ja joustavat opintopolut.

Yliopistojen haasteena on parantaa koulutuksen läpäisevyyttä. Mönkkönen muistutti, että opintojen keskeyttäjät ja alan vaihtajat myös vaikeuttavat toisten sisäänpääsyä.

Itä-Suomen yliopisto vastaa toimintaympäristön muutoksiin myös painottamalla tutkimuksen ja koulutuksen vaikuttavuutta strategian päivityksessä. – Avoimen tieteen, avoimen koulutuksen ja vaikuttavuuden ekosysteemien rakentamisen kautta haemme yhdessä yhteiskunnan muiden toimijoiden kanssa uusia ratkaisumalleja tämän vuosisadan monimutkaisiin ongelmiin.

Nuorempana opiskelemaan

Suomalaiset aloittavat korkeakouluopinnot keskimäärin 23-vuotiaina – iässä, jossa monissa maissa jo valmistutaan, totesi opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen avajaisten juhlapuheessaan. Hän kaipasikin valintajärjestelmän uudistamista niin, että opinnot päästään aloittamaan nuorempina.

– Toisen asteen koulutuksen päättäville on oltava näköpiirissä selkeä ja tehokkaasti toimiva väylä korkeakouluopintoihin. Elinikäisen oppimisen hengessä opiskelupaikan korkeakoulussa jo omaaville ja korkeakoulututkinnon aiemmin suorittaneille tulee olla tarjolla muita väyliä.

Suomessa on huippututkimusta, mutta kärki on kapea. Yliopistotutkimuksen kaupallistaminen on riittämätöntä ja kansainvälistyminen hidasta, Lehikoinen mainitsi. – Meidän on määrätietoisin toimin voimistettava edelleen niitä tutkimusaloja, joiden tiedämme olevan valmiita maailman huipulle. Laatu houkuttelee laatua, ja yksi tapa päästä kiinni tähän myönteiseen kehään on panostaa sellaisiin ympäristöihin, joihin halutaan tulla töihin myös rajojemme ulkopuolelta.

Tässä voidaan Lehikoisen mukaan hyödyntää Suomen Akatemian tutkimuksen lippulaivainstrumenttia, johon on käytössä lisävoimavaroja. Koulutuksen kehittämistarpeita puolestaan huomioidaan kärkihanke- ja lisärahoituksin. Askelmerkkejä uudistuksiin on piakkoin luvassa Korkeakoulutus ja tutkimus 2030 -visiotyöstä sekä tutkimus- ja innovaationeuvoston visio- ja tiekarttatyöstä.

Opiskeluhyvinvointiin satsattava

Ylioppilaskunnan tervehdyksen esittänyt hallituksen 1. varapuheenjohtaja, Joensuun kampuspuheenjohtaja Matti Nivala tarkasteli puheessaan muun muassa opiskelijoiden hyvinvointia.

Nivalan mukaan positiivinen muutos opiskelijakulttuurissa on, että yhä useampi valitsee raittiuden ja harrastukset biletyksen sijaan. Kaikki eivät silti voi hyvin. Joka kolmas opiskelija kokee runsasta stressiä, lähes yhtä moni psyykkisiä vaikeuksia ja 10 prosenttia yksinäisyyttä.

– Ylioppilaskunta näkee erittäin positiivisena asiana, että yliopisto on myös herännyt tähän huoleen ja on juuri aloittanut opiskelu- ja työhyvinvoinnin sekä ohjauspalveluiden kehittämisen.

Satsaus toiseen opintopsykologiin olisi Nivalan mukaan tässä keskeistä. Ylioppilaskunta ja ainejärjestöt ovat äskettäin vedonneet yliopistoon opintopsykologipalvelujen lisäämiseksi.

Taitavat opettajat murtavat myyttejä

Lukuvuoden avajaisissa myönnettiin nyt ensimmäistä kertaa Taitava opettaja -palkinnot. Vastedes vuosittain jaettavan palkinnon tavoitteena on edistää opetuksen arvostusta ja kehittämistä.

Akateeminen rehtori Harri Siiskonen julkisti palkinnonsaajat. Taitava opettaja -palkinnon saivat yliopistolehtorit Minna Ruokonen humanistisen osaston vieraiden kielten ja käännöstieteen oppiaineryhmästä, Helena Kantanen kauppatieteiden laitokselta, Satu Tuomainen Kielikeskuksesta ja Terhi Saaranen hoitotieteen laitokselta. Palkinnon saajia kiitettiin palkintoperusteluissa muun muassa opiskelijakeskeisyydestä, opetuksen aktiivisesta kehittämisestä, eri opetusmenetelmien monipuolisesta hyödyntämisestä ja osaamisen jakamisesta.

Palkitut opettajat kumosivat yhteispuheessaan neljä myyttiä yliopisto-opetuksesta: työn yksinäisyyden, opettajan etäisen roolin, luentopainotteisen opetuksen ja sen, että yliopistossa opiskellaan tenttejä varten.

– Opettajan työ ei ole yksinäistä vaan yhteisöllistä. Opetusta ideoidaan yhteistyössä, ja hyviä käytänteitä jaetaan niin kahvipöydässä kuin verkossa, Ruokonen kertoi.

Tuomaisen mukaan yhteistyö opiskelijoiden kanssa on yksi opetustyön peruspilareista. Saaranen puolestaan tähdensi erilaisten opetus- ja oppimismenetelmien käytön ja kehittämisen tarpeellisuutta. – Itselleni esimerkiksi simulaatio-oppiminen ja -opetus on ollut erittäin antoisaa sekä moniammatillisuutta ja työelämäyhteistyötä kehittävää.  

Kantanen kertoi, että opiskelijat saavat yhä useammin palautetta oppimisestaan koko kurssin ajan, myös toisiltaan. – Yliopistossa pitää oppia arvioimaan omaa edistymistä, tavoitteiden saavuttamista ja työn laatua, koska niitä taitoja tarvitaan työelämässä.

Avajaispuheet ja avajaisjumalanpalveluksen saarna luettavissa kokonaisuudessaan verkkouutisen lopusta:

https://www.uef.fi/-/koulutuksen-tasa-arvo-kantaa-murroksessa

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa