Lukuvuoden avajaiset Kuopiossa: yliopiston perustehtävien laajuus ja laatu on turvattava muuttuvassa maailmassa

Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksen avajaisissa puhunut rehtori Jukka Mönkkönen totesi, että Itä-Suomen yliopiston asema suomalaisessa korkeakoulukentässä on entisestään vahvistunut, ja toiminnasta saatu palaute on ollut hyvää. Tulos ja laatuvertailuissa yliopisto on suomalaisten yliopistojen kärkikastia ja kansainvälisestikin varsin hyvin sijoittunut.

– Vetovoimamme ja mainekuvamme opiskelijoiden keskuudessa paranevat koko ajan. Itä Suomen yliopistoa pidetäänkin malliesimerkkinä onnistuneesta yliopistofuusiosta, ja tuloksiimme viitataan jatkuvasti maamme korkeakoulupoliittisessa keskustelussa.

Mönkkösen mukaan yliopiston rakenteiden uudistaminen on vaatinut kuitenkin myös kipeitä ratkaisuja. Kun maailma ympärillä muuttuu, eivät yliopiston rakenteetkaan voi pysyä täysin entisenlaisina. Globaalin talouden haasteet ja lisääntyvä kansainvälistyminen vaikuttavat entistä enemmän myös yliopistomaailmaan.

Umpiossa ei kasva mikään. Sivistys, tiede, taide ja kaikkinainen inhimillinen kehitys edellyttävät mahdollisimman monipuolista, avointa ja syvällistä kanssakäymistä ihmisten kesken ihonväristä, kansallisuudesta, etnisestä taustasta tai kulttuurisesta perimästä riippumatta.

Yliopistot ovat yhteiskuntamme kansainvälisimpiä organisaatioita ja voivat siten olla monikulttuurisuuden tiennäyttäjiä, mutta asia koskee myös jokaista meistä yksilöinä. Yhteisöt koostuvat yksilöistä ja yhteinen tahto yksilöiden jaetusta tahdosta.

Mönkkösen mukaan uusi hallitusohjelma tulee leikkaamaan myös yliopistojen resursseja lähivuosina. Korkea koulutustaso ja osaaminen muodostavat merkittävän osan kansallista identiteettiämme, josta on syytä pitää kiinni huonoinakin aikoina.

– Yliopistojen onkin löydettävä keinoja muutosten toteuttamiseen niin, että samalla koulutuksen ja tutkimuksen laajuus ja laatu turvataan mahdollisimman hyvin. Suomi on lähihistoriansa tiukimmassa paikassa, ja maa kaipaa kipeästi uudistumista.

Yleiselle levottomuudelle sen paremminkin kuin apatiallekaan ei kuitenkaan pidä antaa tilaa. Tarvitaan pieniä tekoja ja isoja tekoja ja ennen kaikkea uskoa tulevaan. Itä-Suomen yliopisto voi tässäkin olla tiennäyttäjä, muistutti Mönkkönen.

Juhlapuhujana avajaisissa oli taiteilijaprofessori Jorma Uotinen .


Ylioppilaskunta muistutti yhteistyön tärkeydestä

Ylioppilaskunnan tervehdyksessä hallituksen puheenjohtaja  Juho Pulkka muistutti, että tiedeyhteisö ei pärjää ilman opiskelijoita ja opiskelijat ilman tiedeyhteisöä. Yhteistyötä on tehtävä jatkossakin. Yliopiston strategia tähtää tulevaisuuteen, ja Pulkan mukaan siinä on asetettu hyviä, nykyajan ja tulevaisuuden kannalta tärkeitä teemoja ja tavoitteita.

– Yhtenä strategian teemana ovat luonnonvarat ja niiden tutkimus. Mikäli me haluamme jättää tuleville sukupolville kestävän maan, on tähän pureuduttava, niin tieteessä kuin arkisessa elämässäkin, sanoi Pulkka.

Hän muistutti myös oppimisen digitalisaatiosta; jokaisella on oltava aito mahdollisuus tehdä tiedettä ja opiskella ajasta ja paikasta riippumatta innovatiivisilla sovelluksilla.

– Ilman vanhasta luopumista ei ole tilaa uudelle, ja ajan myötä tulemme näkemään tuovatko muutokset sivistystä luomalla vai luovaa tuhoa aiheuttamalla, totesi Pulkka.

V uoden opettajaksi valittiin Mari Kangasniemi

Kuopion kampuksen vuoden opettaja on d osentti, yliopistonlehtori Mari Kangasniemi . Valinnan tehnyt Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunta totesi Kangasniemen olevan huolellinen ja innostunut opettaja, joka ohjaa opiskelijoita tieteelliseen argumentointiin ja rohkaisee esittämään perusteltuja mielipiteitä. Hänellä on ilmiömäinen kyky rakentaa luennot opiskelijoiden kysymysten ja kommenttien pohjalta, sekä vankan tutkimusosaamisen lisäksi uskomaton substanssiosaaminen opettamastaan aiheesta.

Avajaisissa pitämässään esitelmässä Kangasniemi totesi yhden akateemisen opetuksen ja ohjauksen keskeisen tehtävän olevan opettaa esittämään miksi? ‑kysymyksiä.

– Tätä taitoa opiskelijamme tarvitsevat tieteellisessä tutkimuksessa, mutta erityisen kipeästi myös niissä moninaisissa yhteiskunnallisissa vastuutehtävissä, joihin suurin osa sekä maisteri- että tohtoriopiskelijoistamme valmistuttuaan sijoittuvat.

Kangasniemen mukaan nykyaikana tiedon paljous ja saavutettavuus herättää kysymyksen opettajan roolista – mihin opettajaa enää tarvitaan?

Hänen mielestään opettajalla on kuitenkin muun muassa vastuu ja olennainen tehtävä toimia opiskelijalle siltana asioiden välillä. Tieteellisen tiedon kehittyminen taas vaatii paljon sekä opettajalta että oppilaalta.

– Mikäli tieteen halutaan etenevän, on opiskelijoista tultava viisaampia kuin opettajansa, sanoi Kangasniemi.

Lukuvuoden avajaisia vietettiin Joensuun kampuksella 2. syyskuuta ja vietetään Savonlinnan kampuksella 8. syyskuuta.

Lisätietoja: Rehtori Jukka Mönkkönen, p. 029 445 8001, jukka.monkkonen@uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa