Mahahappolääkkeiden pitkäaikainen käyttö ei lisää lonkkamurtumariskiä Alzheimerin tautia sairastavilla

Liikahappoisuuslääkkeisiin kuuluvien protonipumpun estäjien pitkäaikaiskäyttö ei lisää lonkkamurtumariskiä Alzheimerin tautia sairastavilla, osoittaa tuore Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Lievästi kohonnut lonkkamurtumariski liittyi alle vuoden kestäneeseen käyttöön, mutta ei pitempiaikaiseen käyttöön, eikä yhteenlaskettuun lääkemäärään yli 10 vuoden seuranta-ajalta. Lonkkamurtuman riskissä ei havaittu eroja lääkeaineiden välillä. Tulokset julkaistiin Alimentary Pharmacology & Therapeutics -lehdessä.

Joissakin aiemmissa tutkimuksissa protonipumpun estäjien on esitetty lisäävän lonkkamurtumia. Tämän tutkimuksen perusteella lonkkamurtumariski ei kuitenkaan suurene näiden lääkkeiden pitkäaikaisessakaan käytössä. Protonipumpun estäjät ovat tehokkaita ja yleisesti käytettyjä liikahappoisuuslääkkeitä. Niitä käytetään refluksitaudin ja maha- ja pohjukaissuolihaavan hoitoon, mutta myös yhdessä tulehduskipulääkkeiden ja kortikosteroidien kanssa suojaamaan mahan limakalvoa.

Tutkimuksessa käytettiin MEDALZ-rekisteriaineistoa, joka sisältää tiedot Suomessa asuvista vuosina 2005–2011 diagnosoiduista Alzheimerin tautia sairastavista. Tutkimusotos koostui 4 818 Alzheimerin tautia sairastavasta lonkkamurtuman saaneesta sekä 19 235 vertailuhenkilöstä, joilla ei ollut lonkkamurtumaa. Tutkimusväestön keski-ikä oli 84 vuotta. Jokaiselle Alzheimerin tautia sairastavalle ensimmäisen lonkkamurtuman saaneelle tutkimushenkilölle poimittiin enintään neljä iän, sukupuolen ja Alzheimerin taudin diagnoosista kuluneen ajan mukaan kaltaistettua vertailuhenkilöä, jotka eivät saaneet lonkkamurtumaa. Tutkitut lääkkeet olivat Suomessa markkinoilla olevat protonipumpun estäjät.

Tutkimuksen analyyseissä otettiin huomioon muiden kaatumisvaaraa lisäävien lääkkeiden käyttö, osteoporoosi, sosioekonominen asema, pitkäaikainen sairaalahoito sekä kaatumisvaaraa tai murtumariskiä lisäävät krooniset sairaudet.

Lisätietoja:

Sanna Torvinen-Kiiskinen, tohtorikoulutettava, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, Kuopio, p. 040 5021447, sanna.torvinen-kiiskinen@uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Proton pump inhibitor use and risk of hip fractures among community-dwelling persons with Alzheimer’s disease – A nested case-control study. Sanna Torvinen-Kiiskinen, Anna-Maija Tolppanen, Marjaana Koponen, Antti Tanskanen, Jari Tiihonen, Sirpa Hartikainen, Heidi Taipale. Alimentary Pharmacology & Therapeutics 2018, DOI: 10.1111/apt.14589 (published online 6.3.2018)

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa