Maj ja Tor Nesslingin säätiöltä tukea pienhiukkasten ilmasto- ja terveysvaikutusten tutkimukseen kehittyneiden tilastollisten menetelmien avulla

Yliopistotutkija Santtu Mikkonen Sovelletun fysiikan laitokselta on saanut Maj ja Tor Nesslingin Säätiön ympäristönsuojelua edistäviin ratkaisuihin kohdistetusta erikoishausta 121 000 euron projektirahoituksen tutkimukseen, jossa tarkastellaan polttoprosessien päästöjä ja niiden vaikutuksia ilmastoon ja ihmisten terveyteen tilastollisella kausaalisten vaikutusten mallilla. Tutkimuksessa pyritään kehittämään helppokäyttöinen tilastollinen työkalu, jota voidaan käyttää päätöksenteon tukena päästöjen terveys- ja ilmastovaikutuksia arvioitaessa.

Liikenteen, fossiilisten polttoaineiden ja puun pienpolton päästöillä on havaittu olevan merkittäviä haitallisia terveysvaikutuksia, ja ihmisen toiminnasta johtuvien päästöjen vaikutukset ilmastoon ovat tunnetusti huomattavia. Fossiiliset polttoaineet ovat edelleen suuressa roolissa niin ajoneuvojen, kuin sähkön- ja lämmöntuotannonkin energialähteenä. Biomassan käyttö polttoaineena lisääntyy voimakkaasti, koska sitä pidetään uusiutuvana energianlähteenä.

Polton hiukkasten haitallisia vaikutuksia ilmastoon ja terveyteen ei kuitenkaan huomioida riittävästi, vaikka pienhiukkaset ovat merkittävin ulkoilmassa esiintyvä epäpuhtaus; niiden vaikutukset ihmisten terveyteen vaihtelevat vähäisistä lyhytaikaisista oireista kuolemantapauksiin asti.

Erityisesti pienpolton ja liikenteen päästöjen terveysvaikutuksia pyritään rajoittamaan lainsäädännöllä ja valistuksella. Jotta ohjausta pystytään tekemän oikeaan suuntaan, on päästöjen vaikutukset tunnettava tarkasti. On kyettävä selvittämään mitkä tekijät aiheuttavat suurimmat terveys- ja ilmastovaikutukset, ja mikä on syy-seuraus-ketju tietyn polttoaineen palamisesta päästön muuntumiseen merkittäväksi terveydelliseksi haitaksi tai ilmastoon vaikuttavaksi tekijäksi.

Rahoituksen saaneessa tutkimuksessa tarkastellaan polttoprosesseista vapautuneita päästöjä ja niiden terveysvaikutuksia, ja kehitetään sitä varten tilastollinen kausaalisten vaikutusten, eli syy-seuraussuhteiden malli. Mallin avulla voidaan vertailla eri polttolaitteista ja niiden käyttämistä polttoaineista tulevia päästöjä ja niiden terveys- ja ilmastovaikutuksia.

Tutkimuksen aineisto kerätään uudessa ”Aerosolien fysiikan, kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö” ILMARIssa joka on rakennettu nimenomaan tutkimaan polttopäästöjen koko prosessiketjua. Projekti kuuluu suurempaan hankekokonaisuuteen, jossa aineistoa on kerätty pitkän ajan kuluessa eri projektien yhteydessä, ja nyt aineistot on tarkoitus yhdistää ja analysoida uraauurtavalla tavalla.

Mittauksia suorittavat yhdessä Itä-Suomen yliopiston Sovelletun fysiikan laitoksen Aerosolifysiikan tutkimusryhmä, ympäristötieteenlaitoksen Pienhiukkaslaboratorio ja terveysvaikutuksia tarkasteleva Inhalaatiotoksikologian tutkimusryhmä.

Lisätietoja: FT, yliopistotutkija Santtu Mikkonen, Sovelletun fysiikan laitos, p. 040 355 2319, santtu.mikkonen@uef.fi

ILMARIn verkkosivut www.uef.fi/ilmari

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa