Masennuslääkkeiden käyttö lisää lonkkamurtumariskiä iäkkäillä

Masennuslääkkeiden käyttö lähes kaksinkertaistaa lonkkamurtumariskin kotona asuvilla Alzheimerin tautia sairastavilla, todetaan tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Lonkkamurtumariski oli suurin masennuslääkehoidon alussa, mutta säilyi suurentuneena vielä neljän vuoden kuluttua lääkityksen aloituksesta. Tulokset julkaistiin International Journal of Geriatric Psychiatry -lehdessä

Jokaiselle Alzheimerin tautia sairastavalle tutkimushenkilölle poimittiin kaksi iän ja sukupuolen mukaan kaltaistettua vertailuhenkilöä, joilla ei ollut Alzheimerin tautia. Lonkkamurtumariski oli yli kaksinkertainen masennuslääkkeen käytön aikana vertailuhenkilöiden ryhmässä. Lonkkamurtumien suhteellinen määrä oli kuitenkin suurempi Alzheimerin tautia sairastavilla kuin vertailuhenkilöillä.

Yhteys kohonneeseen lonkkamurtumariskiin havaittiin kaikilla yleisimmin käytetyillä masennuslääkeryhmillä, joita olivat SSRI-lääkkeet eli selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät, mirtatsapiini ja SNRI-lääkkeet eli selektiiviset noradrenaliinin takaisinoton estäjät. Masennuslääkkeiden käytön ja lonkkamurtuman välinen yhteys säilyi, vaikka otettiin huomioon muiden kaatumisvaaraa lisäävien lääkkeiden käyttö, osteoporoosi, sosioekonominen asema, psyykkiset sairaudet sekä kaatumisvaaraa tai murtumariskiä lisäävät krooniset sairaudet.

Masennuslääkkeiden käyttöaiheita ovat masennuksen lisäksi krooninen kipu ja dementian käytösoireet kuten univaikeudet, ahdistuneisuus ja kiihtyneisyys. Jos masennuslääkkeen käyttö on välttämätöntä, lääkitys ja sen tarve on tutkijoiden mukaan tärkeää arvioida säännöllisesti. Lisäksi muihin kaatumisriskiä lisääviin tekijöihin tulisi kiinnittää huomiota masennuslääkehoidon aikana.

Tutkimuksessa käytettiin MEDALZ-rekisteriaineistoa, joka sisältää tiedot Suomessa asuvista vuosina 2005–2011 diagnosoiduista Alzheimerin tautia sairastavista sekä heille kaltaistetuista vertailuhenkilöistä. Tutkimuksessa seurattiin 50 491 Alzheimerin tautia sairastavaa sekä 100 982 vertailuhenkilöä neljän vuoden ajan alkaen Alzheimerin taudin diagnoosipäivästä tai verrokkien vastaavasta päivästä. Tutkimusväestön keski-ikä oli 80 vuotta.

Lisätietoja:

Sanna Torvinen-Kiiskinen, tohtorikoulutettava, Farmasian laitos, Itä-Suomen yliopisto, Kuopio, p. 040 5021447, sanna.torvinen-kiiskinen@uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Antidepressant use and risk of hip fractures among community-dwelling persons with and without Alzheimer’s disease. Sanna Torvinen-Kiiskinen, Anna-Maija Tolppanen, Marjaana Koponen, Antti Tanskanen, Jari Tiihonen, Sirpa Hartikainen, Heidi Taipale. International Journal of Geriatric Psychiatry, 2017 Jan 5. doi: 10.1002/gps.4667. [Epub ahead of print]

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa