Muistutuskutsu: Kuopion Epilepsiasymposiumin lehdistötilaisuus 16.3.

  Kuopiossa järjestetään 15.–17. maaliskuuta kansainvälinen yhteistapahtuma, pohjoismainen kliinisen neurofysiologian kongressi ja Kuopion Epilepsiasymposiumi 2017. Osallistujia on noin 350. Tapahtumassa esitellään uusinta tietoa epilepsiasta, tällä kertaa erityisesti neurofysiologian näkökulmasta.

Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tapahtuman lehdistötilaisuuteen, joka järjestetään torstaina 16.3.2017 klo 13–14.15 Kuopion Musiikkikeskuksen Taivaslämpiössä, osoite Kuopionlahdenkatu 23. Tilaisuudessa ovat symposiumin puhujista paikalla professorit Michael Johnson , Vasilios Kimiskidis ja Lieven Lagae , jotka kertovat epilepsiatutkimuksen ja epilepsian hoidon ajankohtaisista kysymyksistä. Professorit Reetta Kälviäinen ja Esa Mervaala toimivat tulkkeina. Lisäksi KYSin Epilepsiakeskuksen potilas kertoo kokemuksistaan. Myös muita luennoitsijoita on mahdollisuus haastatella.  

Tarjoilun vuoksi lehdistötilaisuuteen pyydetään ilmoittautumaan 15.3. mennessä: maarit.narhi@uef.fi  

Epilepsiaa sairastaa Euroopassa yli 6 miljoonaa ihmistä. Sairastuneita on kaikissa ikäryhmissä, ja keskimääräinen riski sairastua elämän aikana epilepsiaan on lähes 4 %. Noin 30 prosentille potilaista ei nykyisin ole sopivaa hoitoa.

Epilepsian biomarkkerit mahdollistaisivat yksilöllisemmän hoidon

Epilepsiatutkimuksen keskeinen maailmanlaajuinen tavoite on löytää biomarkkereita, jotka mahdollistaisivat epilepsiapotilaiden yksilöllisemmän hoidon ja jopa parantamisen. Biomarkkerilla tarkoitetaan luotettavasti mitattavissa olevaa tekijää, joka ilmentää biologisen tilanteen muutosta, kuten verensokerin mittaus diabeteksessa. Epilepsian hoidossa luotettavia biomarkkereita ei toistaiseksi ole tunnistettu. Hoitopäätökset perustuvat yhä pääasiassa ”yritykseen ja erehdykseen”, eikä lääkehoidon sopivuutta potilaalle pystytä ennakoimaan. Biomarkkerit tarjoaisivat mahdollisuuden yksilöllisempään hoitoon. Niiden avulla voitaisiin määrittää sopivin hoidon aloittamisen ajankohta ja havaita, ketkä tarvitsevat lääkehoidon lisäksi muita hoitomuotoja. Siten voitaisiin myös minimoida liitännäissairauksien ja taudin asteittaisen pahanemisen riski.  

Michael Johnson toimii neurologian professorina Imperial College London -yliopistossa. Hänen tutkimuskohteenaan ovat epilepsian biomarkkerit ja erityisesti epilepsian geneettiset syyt. Hän luennoi symposiumissa biomarkkeritutkimuksesta ja sen haasteista. Kuopion epilepsiakeskuksella on Johnsonin ryhmän kanssa yhteistyötä useissa kansainvälisissä hankkeissa.

Vasilios Kimiskidis on neurologian ja kliinisen neurofysiologian professori Thessalonikin Aristotle-yliopistosta Kreikasta. Hän tutkii erityisesti neurofysiologisten menetelmien ja Suomessakin laajassa käytössä olevan transkraniaalisen magneettistimulaation merkitystä epilepsian biomarkkerina. Hän on toiminut eurooppalaisessa epilepsiakirurgian e-pilepsy -pilottiverkostossa, johon myös Kuopion ja Helsingin epilepsiakeskukset kuuluvat.

Lieven Lagae on lastenneurologian professori Leuvenin yliopistosta Belgiasta ja Leuvenin yliopistosairaalan lasten epilepsiaohjelman johtaja. Hän on myös Euroopan Lastenneurologiyhdistyksen puheenjohtaja ja alan johtavan eurooppalaisen tiedelehden ( European Journal of Paediatric Neurology ) päätoimittaja. Laegen tutkii lapsuuden epilepsioita, niiden vaikutusta lasten kognitiiviseen kehitykseen ja uusia hoitokeinoja. Hänen johtamansa keskus valittiin hiljattain samaan Euroopan harvinaisten ja vaikeiden epilepsioiden osaamisverkostoon kuin Kuopion yliopistollisen sairaalan epilepsiakeskus. Lagae ja Kälviäinen kuuluvat molemmat verkoston ohjausryhmään.

Lisätietoja:

Professori Reetta Kälviäinen, reetta.kalviainen (a) kuh.fi, p. 0405839249

Professori Esa Mervaala, esa.mervaala (a) kuh.fi, p. 0447113245  

Nordic Congress of Clinical Neurophysiology & Kuopio Epilepsy Symposium 2017 www.uef.fi/kuopioepilepsysymposium  

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa