Nanohiukkasille voi altistua monenlaisissa töissä

Itä-Suomen yliopisto ja Työterveyslaitos selvittivät Työsuojelurahaston rahoittamassa hankkeessa työntekijöiden altistumistasoja nanohiukkasille eri toimialoilla. Tutkitut toimialat edustivat konepaja-, elintarvike-, ja kalusteteollisuutta sekä palvelualaa. Nanohiukkasia vapautui kaikista tutkituista prosesseista.

Eniten nanohiukkasia vapautui konepajateollisuudessa hitsauksen ja metallin työstön aikana. Näistä prosesseista vapautuvat nanohiukkaset sisältävät tyypillisesti terveydelle haitallisia aineita, ja altistuminen tulisi pyrkiä pitämään mahdollisimman alhaisena.

– Myös leipomossa mitattiin melko korkeita nanohiukkaspitoisuuksia, kertoo tutkija Mirella Miettinen Itä-Suomen yliopistosta. Leipomoissa allergeenejä sisältävä karkeampi jauhopöly on kuitenkin nanohiukkasia merkittävämpi työntekijöiden terveyteen vaikuttava altiste.

Muita työvaiheita, joiden aikana havaittiin taustaan nähden kohonneita nanohiukkaspitoisuuksia, olivat esimerkiksi hiusten käsittely muotoilutuotteilla ja väriaineilla parturikampaamossa, ja hiontatyöt kalusteteollisuudessa. Näillä toimialoilla havaitut nanohiukkaspitoisuudet eivät kuitenkaan nykytietämyksen valossa aiheuta huolta työntekijöiden terveydelle, kunhan riittävästä ilmanvaihdosta tiloissa huolehditaan.

Uusi menetelmä hengitysvyöhykemittauksiin

Hankkeessa kehitettiin myös nanohiukkasten mittaustekniikkaa suunnittelemalla ja valmistamalla esierotin, jonka avulla määritettiin nanohiukkasten massapitoisuus hengitysvyöhykkeellä asentamalla se tavanomaisen hengittyvän pölyn keräimen eteen. Lisäksi hengitysvyöhykkeeltä mitattiin hiukkasten lukumäärä- ja pinta-alapitoisuuksia kaupallisilla nanohiukkasmonitoreilla.

– Hengitysvyöhykemittaukset ovat tärkeässä roolissa tehtäessä altistumisen arviointia työpaikoilla ja hankkeessa saatiin arvokasta kokemusta nanohiukkasten mittaamisesta työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä, sanoo Työterveyslaitoksen erikoistutkija Anna-Kaisa Viitanen .

Miten nanohiukkasia voi torjua?

Nanohiukkasten torjuntaan soveltuvat perinteiset pölyntorjuntakeinot. Ensisijaisesti tulee pyrkiä estämään nanohiukkasten muodostuminen ja niiden vapautuminen työympäristöön. Mikäli tämä ei ole mahdollista, tulisi nanohiukkasten leviäminen työympäristössä ehkäistä. Vasta viimeisenä keinona altistumisen vähentämiseksi tulisi turvautua henkilönsuojaimiin. Hankkeessa laaditut toimenpidesuositukset nanohiukkasaltistuksen vähentämiseksi työpaikoilla löytyvät Työterveyslaitoksen internet-sivuilta osoitteesta www.ttl.fi/nanoturvallisuus .

Lisätietoja:

Mirella Miettinen, p. 040 355 3217, mirella.miettinen (at) uef.fi
Anna-Kaisa Viitanen, p. 043 825 0672, anna-kaisa.viitanen (a) ttl.fi

http://www.tsr.fi/valmiit-hankkeet/hanke?h=115172&n=tiedote  

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa