Paju puhdistaa saastuneita maa-alueita kustannustehokkaasti

Lehtipuiden, kuten pajun, käyttö saastuneiden maa-alueiden puhdistuksessa on kustannustehokas menetelmä ennallistaa esimerkiksi kaivosalueita ja kaatopaikkoja, käy ilmi Itä-Suomen yliopiston johtaman tutkimushankkeen tuloksista. EU-hankkeessa selvitettiin Suomessa ja Venäjällä, miten paju kasvaa saastuneilla maa-alueilla.

– Tämä on kustannustehokas ratkaisu saastuneiden maa-alueiden puhdistamiseen. Maansiirtoa ei tarvita, kun haitalliset aineet poistetaan maasta luontaisella tavalla kasveja hyödyntäen. Lisäksi kasvatettua puubiomassaa voidaan käyttää energian tuottamiseen, kertoo tutkija Aki Villa Itä-Suomen yliopistosta.

Suomessa tutkimuksen kenttäkokeet on suoritettu Pyhäsalmen kaivoksen mailla Pyhäjärvellä. Venäjällä raskasmetallipitoisuuksia on tutkittu Petroskoin valtionyliopistossa ja Venäjän tiedeakatemian Karjalan tiedekeskuksessa kasvihuonekokeissa sekä Kostamuksen kaivoskombinaattiin perustetussa kenttäkokeessa.

– Maaperän puhdistuskyvyn seuraaminen vaatii useampien vuosien tutkimuksen, mutta tämänhetkisiä tuloksia ennustamalla maaperän puhdistaminen kestää seuraavasti: sinkki kuusi vuotta, nikkeli kymmenen vuotta, kromi 25 vuotta ja kupari 200 vuotta, luettelee Villa.

Pajut pystyvät kasvamaan maaperässä, jonka happamuus on suuri (pH 3,7-4) ja jossa on raskasmetalleja, kuten kuparia, sinkkiä, nikkeliä, kromia tai lyijyä.

– Saastuneilla maa-alueilla maaperän happamuutta voidaan vähentää ja maaperän kasvukuntoa parantaa muiden prosessien sivutuotteiden avulla. Esimerkiksi puun tuhkaa tai typpi- ja kalsiumpitoisia sivujakeita voidaan hyödyntää happamuuden hallitsemiseksi, sanoo Villa.

Eri pajulajien välillä on eroja maaperän puhdistuskyvyssä. Paras eloonjäämisprosentti kahden vuoden kasvatusjakson jälkeen oli siperianpajulla. Eniten puuainetta tuotti siperianpajun ja koripajun risteymä, joka tuotti 2,9 tonnia kuiva-ainetta hehtaarilla. Suuri maaperän happamuus aiheuttaa ongelmia kasvulle, mutta puuntuhkan tai kalkin sekoittaminen pintamaahan noin 20 cm syvyyteen parantaa kasvien eloonjäämistä ja lisää kasvua.

Tutkimushankkeessa mukana ovat Karelsky Okatysh -kaivosyhtiö Kostamuksessa, Karjalan tiedekeskus Petroskoista, Petroskoin valtionyliopisto, Pyhäsalmen kaivos (First Quantum Minerals), Lassila-Tikanoja Oyj, Geologian tutkimuskeskus ja Oulun yliopisto. Projektia rahoittaa EU:n Karelia ENPI -ohjelma vuosina 2012–2014. Maaperään kertyneiden raskasmetallien puhdistamiseen Venäjällä ja Suomessa keskittynyt EU-hankeen päätösseminaari järjestettiin Joensuussa 9. joulukuuta.

Lisätietoja:

Aki Villa, Itä-Suomen yliopisto, p. 050 442 4463, aki.villa (at) uef.fi

Satu-Maria Jauhiainen, Lassila-Tikanoja Oy, p. 050 385 1315, Satu-Maria.Jauhiainen (at) lassila-tikanoja.fi

Maria Hänninen, Pyhäsalmen kaivos, First Quantum Minerals Oy, p. 040 357 8153, Maria.Haenninen (at) fqml.com

Lauri Solismaa, Geologian tutkimuskeskus, p. 050 431 6671, lauri.solismaa (at) gtk.fi

Janne Pesonen, Oulun yliopisto, p. 044 277 5560, janne.pesonen (at) oulu.fi

Tutkimusprojektin nettisivut löytyvät osoitteesta: http://www.uef.fi/fi/enpi/enpi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa