Psykiatriset sairaudet eivät lisää Alzheimerin taudin riskiä

Psykiatriset sairaudet eivät lisää Alzheimerin taudin riskiä, todetaan tuoreessa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa. Psykiatristen diagnoosien määrän havaittiin yleistyvän ennen Alzheimerin taudin diagnoosia, mikä johtunee tautiin liittyvästä esioirehdinnasta. Tulokset julkaistiin  European Psychiatry  -lehdessä.

Tutkimuksessa mielialahäiriöillä ja psykiatrisilla sairauksilla havaittiin yhteys Alzheimerin tautiin, kun viisi vuotta ennen Alzheimer-diagnoosia olevat sairaudet jätettiin huomiotta. Yhteydet kuitenkin katosivat, kun tätä aikaikkunaa kasvatettiin kymmeneen vuoteen. Tarkemmissa selvittelyissä havaittiin, että Alzheimerin tautiin sairastuneilla psykiatriset diagnoosit yleistyivät kiihtyvään tahtiin Alzheimerin taudin diagnoosia edeltävinä vuosina. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että Alzheimerin tautiin liittyvä esioirehdinta saattaa johtaa virheellisiin psykiatrisiin diagnooseihin. Tulokset korostavat psykiatristen ja dementoivien sairauksien välisen erotusdiagnostiikan tärkeyttä. Tulosten valossa on myös tärkeää käyttää riittävää aikaikkunaa hitaasti kehittyvien aivojen rappeumasairauksien, kuten Alzheimerin taudin riskitekijöiden tutkimuksessa. Muuten rappeumasairauksien ensioireet voidaan virheellisesti tulkita riskitekijöiksi.

On kuitenkin huomioitava, että vaikka psykiatriset sairaudet 10–40 vuotta ennen Alzheimerin diagnoosia eivät näyttänet lisäävän Alzheimerin taudin riskiä, psykiatrisiin sairauksiin liittyy huomattavan paljon muuta väestöä suurempi kuolleisuus. Täten henkilöt, joilla oli psykiatrinen sairaus ja jotka elivät riittävän vanhoiksi sairastuakseen Alzheimerin tautiin, olivat valikoitunut otos, joten tarkasteluun jäi valikoitunut otos kaikista psykiatrisesti sairastuneista.

Tutkimuksessa käytettiin MEDALZ-2005-rekisteriaineistoa, joka koostui kaikista vuoden 2005 lopussa Suomessa kotona asuvista henkilöistä, joilla oli Alzheimerin taudin diagnoosi, sekä heille iän, sukupuolen ja sairaanhoitopiirin mukaan kaltaistetuista verrokeista, joilla ei ollut Alzheimerin tautia. Tapaus-verrokkipareja oli 27 948. Psykiatrinen sairaushistoria poimittiin Hoitoilmoitusrekisteristä vuodesta 1972 lähtien. Tutkimuksessa huomioitiin sekoittavina tekijöinä krooniset sairaudet ja päihteiden väärinkäyttö. Psykiatristen sairauksien yhteyttä Alzheimerin tautiin tutkittiin kokonaisuutena ja sairausryhmittäin.

Lisätietoja:

Vesa Tapiainen, lääketieteen kandidaatti, tohtorikoulutettava, Farmasian laitos, p. 050 912 1140, vesata(at)student.uef.fi

Akatemiatutkija Anna-Maija Tolppanen, Farmasian laitos, p. 050 575 9530, anna-maija.tolppanen(at)uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Hospital-treated mental and behavioral disorders and risk of Alzheimer’s disease: A nationwide nested case-control study. Vesa Tapiainen, Sirpa Hartikainen, Heidi Taipale, Jari Tiihonen, Anna-Maija Tolppanen. European Psychiatry, 2017 Mar 9. doi: 10.1016/j.eurpsy.2017.02.486. [Epub ahead of print]

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa