Psykoosilääkkeiden käytön aloittaminen ja pitkäaikainen käyttö yleistä Alzheimerin tautia sairastavilla

Alzheimerin tautia sairastaville aloitetaan muuta väestöä yleisemmin psykoosilääkitys jo 2-3 vuotta ennen Alzheimerin taudin diagnoosia, käy ilmi äskettäin julkaistusta Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Tavallisimmin lääkitys aloitettiin puolen vuoden kuluessa Alzheimerin taudin diagnoosista, mutta uusia aloittajia oli myöhemminkin paljon. Tulokset julkaistiin arvostetussa British Journal of Psychiatry -lehdessä.

Tutkimuksessa selvitettiin psykoosilääkkeiden aloitusta Alzheimerin taudin diagnoosia edeltävän kahdeksan vuoden aikana ja neljä vuotta diagnoosista eteenpäin. Seurannan aikana kolmannes Alzheimerin tautia sairastavista aloitti psykoosilääkkeiden käytön. Niiden käytön aloittaminen oli Alzheimerin tautia sairastavilla viisi kertaa yleisempää kuin tautia sairastamattomalla verrokkiväestöllä. Tutkimus perustui 7 217 Alzheimerin tautia sairastavaan suomalaiseen, joiden psykoosilääkkeiden käyttöä selvitettiin osana valtakunnalliseen rekisteriaineistoon pohjautuvaa MEDALZ-2005 -tutkimusta.

Aiemmin samasta tutkimusväestöstä julkaistussa psykoosilääkkeiden käytön kestoa kartoittaneessa tutkimuksessa havaittiin, että näiden lääkkeiden käyttöä jatketaan Alzheimerin tautia sairastavilla huomattavan pitkään. Yli puolella (57 %) käyttäjistä havaittiin psykoosilääkkeiden pitkäaikaiskäyttöä eli käyttö jatkui yli vuoden.

Psykoosilääkkeiden käyttö tulisi Muistisairauksien Käypä hoito -suosituksen mukaan rajata vain vaikeimpien psykoottisten oireiden, levottomuuden ja aggressiivisuuden lyhytaikaiseen hoitoon. Psykoosilääkkeiden käytön aloittamisen yleisyys ja käytön kesto eivät vastaa nykyisiä hoitosuosituksia. Tämä on huolestuttavaa, sillä psykoosilääkkeiden käyttö lisää vakavien haittatapahtumien, kuten aivohalvauksien, kaatumisten ja murtumien, sekä kuoleman riskiä.

Lisätietoja:

Sirpa Hartikainen, professori, Itä-Suomen yliopisto, farmasian laitos, Kuopio, p. 040 3553784, Sirpa.Hartikainen@uef.fi

Tutkimusartikkelit:

Incidence of antipsychotic use in relation to diagnosis of Alzheimer’s disease among community-dwelling persons. Marjaana Koponen, Anna-Maija Tolppanen, Heidi Taipale, Antti Tanskanen, Jari Tiihonen, Kristina Johnell, Johan Fastbom, Riitta Ahonen, Sirpa Hartikainen. British Journal of Psychiatry, 2015 Oct 8. pii: bjp.bp.114.162834. Epub ahead of print.

Long-term use of antipsychotics among community-dwelling persons with Alzheimer’s disease: A nationwide register-based study. Marjaana Koponen, Heidi Taipale, Antti Tanskanen, Anna-Maija Tolppanen, Jari Tiihonen, Riitta Ahonen, Sirpa Hartikainen. European Neuropsychopharmacology, julkaistu verkossa 21.07.2015

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa