Runsas saunominen suojaa miehiä muistisairaudelta

Tuoreen Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan runsas saunominen voi pienentää dementiaan sairastumisen riskiä. 20 vuotta kestäneessä seurantatutkimuksessa havaittiin, että 4–7 kertaa viikossa saunovilla miehillä oli 66 prosenttia pienempi todennäköisyys saada dementiadiagnoosi kuin kerran viikossa saunovilla. Saunomisen ja dementiariskin yhteyttä ei ole aikaisemmin tutkittu.

Saunomisen vaikutuksia Alzheimerin taudin ja muiden dementioiden riskiin selvitettiin Sepelvaltimotaudin vaaratekijät -tutkimuksessa, johon osallistui yli 2000 keski-ikäistä itäsuomalaista miestä. Saunomistottumusten perusteella heidät jaettiin kolmeen ryhmään: kerran viikossa saunovat, 2–3 kertaa viikossa saunovat ja 4–7 kertaa viikossa saunovat.

Mitä useammin saunottiin, sitä pienempi oli dementoivan sairauden vaara. 4–7 kertaa viikossa saunovilla miehillä mihin tahansa dementiaan sairastumisen riski oli 66 prosenttia pienempi ja Alzheimerin tautiin sairastumisen riski 65 prosenttia pienempi kuin kerran viikossa saunovilla. Tulokset julkaistiin Age and Ageing -lehdessä.

Aiemmin julkaistut tulokset samasta tutkimushankkeesta ovat osoittaneet, että runsas saunominen pienentää merkittävästi myös sydänperäisen äkkikuoleman, sepelvaltimotauti- ja muiden sydänkuolemien sekä muista syistä johtuvien kuolemien vaaraa. Tutkimusta johtaneen vs. professori Jari Laukkasen mukaan saunominen voi suojella sydäntä ja muistia osin samojen, vielä huonosti tunnettujen mekanismien kautta.

– Sydän- ja verisuoniterveyden tiedetään kyllä vaikuttavan myös aivojen toimintaan. Saunomiseen liittyvillä hyvän olon ja rentoutumisen kokemuksilla voi myös olla merkitystä.

Lisätietoja:

Jari Laukkanen, jariantero.laukkanen (at) uef.fi, p. 050 5053013
Vs. professori, Itä-Suomen yliopisto, kliininen läketiede, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Tutkimusartikkeli:

Sauna bathing is inversely associated with dementia and Alzheimer’s disease in middle-aged Finnish men. Tanjaniina Laukkanen, Setor Kunutsor, Jussi Kauhanen, Jari Antero Laukkanen. Age and Ageing 2016; 0: 1–5. doi: 10.1093/ageing/afw212

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa