Suomalais-ruotsalainen tutkimus selvitti psyykenlääkkeiden käytön ja henkirikosriskin yhteyttä

Suomalaiseen tietokantaan perustuvassa tutkimuksessa on havaittu, että joidenkin keskushermostoon vaikuttavien lääkkeiden käyttö voi lisätä henkirikokseen syyllistymisen riskiä. Suurin riski liittyi kipulääkkeiden ja rauhoittavien bentsodiatsepiinien käyttöön, kun taas masennuslääkkeiden käyttö oli yhteydessä vain hieman kohonneeseen riskiin. Tutkimus on maailmassa ensimmäinen laatuaan.

Professori Jari Tiihosen tutkimusryhmä analysoi tutkimuksessaan 959 henkirikokseen syyllistyneen henkilön reseptilääkkeiden käyttöä.

Viime vuosina on julkisuudessa on keskusteltu runsaasti siitä, altistavatko psyykenlääkkeet käyttäjiään väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Kimmokkeena keskustelulle ovat olleet erityisesti nuorten henkilöiden tekemät joukkosurmat USA:ssa ja myös Suomessa. – On toistuvasti esitetty, että rikoksen tekijöiden käyttämä masennuslääkitys olisi ollut laukaisevana tekijänä tekoihin. Asian saama massiivinen julkisuus on mahdollisesti jo vaikuttanut lääkkeenmääräämiskäytäntöihin, Tiihonen toteaa.

Jotta lääkkeenkäytön yhteyttä rikokseen syyllistymisen riskiin voitaisiin tutkia kunnolla, täytyy seuraavien ehtojen täyttyä: otoksen on oltava edustava, lääkkeen käytön syy on otettava huomioon, ja sen vaikutus on vakioitava. Tämän lisäksi muiden samanaikaisten lääkkeiden ja päihteiden käytön vaikutus on otettava huomioon. Tähän mennessä maailmassa ei ole julkaistu yhtään tällaista tutkimusta.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin kaikkien Suomessa vuosien 2003–2011 välisenä aikana henkirikokseen syyllistyneiden henkilöiden tekoa edeltänyt reseptilääkkeiden käyttö käyttäen Krimon henkirikostietokantaa ja Kelan reseptirekisteriä. Sekoittavien tekijöiden suhteen vakioidut tulokset osoittivat, että psykoosilääkkeiden käyttöön ei liittynyt merkitsevää henkirikosriskin lisäystä, mutta masennuslääkkeiden käyttöön liittyi lievästi kohonnut (+31 %) riski ja bentsodiatsepiinien (ahdistus- ja unilääkkeiden) käyttöön liittyi selvästi kohonnut (+45 %) riski. Yllättäen todettiin, että kaikkein korkein henkirikosriskin nousu liittyi opiaattikipulääkkeisiin (+92 %) ja tulehduskipulääkkeisiin (+206 %). Alle 26-vuotiailla henkilöillä korkein riskin nousu liittyi opiaattikipulääkkeiden (+223 %) ja bentsodiatsepiinien (+95 %) käyttöön. Riskin kohoaminen esimerkiksi sadalla prosentilla tarkoittaa riskin kaksinkertaistumista. Vaikka päihteet liittyivät useimpiin rikoksiin, erot lääkeryhmien välillä eivät selittyneet samanaikaisella päihteiden käytöllä.

Määrätty bentsodiatsepiinihoito oli monissa tapauksissa hyvin suuriannoksista ja pitkäkestoista. Bentsodiatsepiinit voivat heikentää impulssikontrollia, ja kipulääkkeiden on aiemmin havaittu vaikuttavan tunteiden säätelyyn. Bentsodiatsepiinien ja vahvojen kipulääkkeiden määräämisessä päihderiippuvaisille tulisi noudattaa varovaisuutta.

Tutkimus toteutettiin ruotsalaisen Karoliinisen Instituutin, Itä-Suomen yliopiston, Niuvanniemen sairaalan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen (Optula; nykyisin Helsingin yliopiston Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti, Krimo), Kuopion yliopistollisen sairaalan, Helsingin yliopistollisen keskussairaalan, Helsingin yliopiston, Kelan tutkimusosaston ja Epid Research Oy:n yhteistyönä.

Tutkimus on julkaistu uusimman World Psychiatry -lehden verkkoversiossa osoitteessa DOI 10.1002/wps.20220.

Artikkeli: ​Tiihonen J, Lehti M, Aaltonen M, Kivivuori J, Kautiainen H, Virta L, Hoti F, Tanskanen A, Korhonen P: Psychotropic drugs and homicide: a prospective cohort study from Finland. World Psychiatry 2015, Epub June 1, 2015. DOI 10.1002/wps.20220

Lisätietoja: Tutkimuksen vastuullinen johtaja ​Jari Tiihonen, Karolinska Institutet, Stockholm, Sweden
Puh. +358 50 341 8363; jari.tiihonen@ki.se

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa