Suurempi veren D-vitamiinipitoisuus on yhteydessä matalampiin kolesteroliarvoihin lapsilla

Tuoreen tutkimuksen mukaan alakouluikäisillä lapsilla, joilla on korkeampi veren D-vitamiinipitoisuus, on matalammat veren kolesteroliarvot. Lapsilla, joilla veren 25(OH)D-vitamiinipitoisuus oli korkein eli yli 80 nmol/l, oli matalammat kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuudet kuin lapsilla, joiden veren D-vitamiinipitoisuus oli alle 50 nmol/l, jota pidetään usein riittävän pitoisuuden rajana. Tulokset julkaistiin äskettäin arvostetun Journal of Clinical Endocrinology and Metabolism-lehden verkkoversiossa.

D-vitamiinin luustoa vahvistavat vaikutukset ovat tunnettuja, mutta D-vitamiinilla saattaa olla myös myönteisiä vaikutuksia sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin, kuten veren rasva-arvoihin. Näyttö näistä muista D-vitamiinin terveysvaikutuksista on kuitenkin vielä vähäistä ja osin ristiriitaista, joten se on toistaiseksi riittämätöntä suositusten antamiseen.

Elintapatekijät, kuten terveellinen ravitsemus, liikunta ja erityisesti ulkona olo, joka johtaa lisääntyneeseen D-vitamiinituotantoon iholla, voivat olla yhteydessä suurempiin veren D-vitamiinipitoisuuksiin ja matalampiin veren rasva-arvoihin. Tutkimuksessa kuitenkin havaittiin, että korkeamman veren D-vitamiinipitoisuuden yhteys matalampiin veren kolesteroliarvoihin oli riippumaton kehon rasvapitoisuudesta, ravitsemustekijöistä, liikunnasta, vanhempien koulutustasosta ja päivän pituudesta ennen verinäytteenottoa. Myöskään veren D-vitamiinipitoisuuteen aiemmin liitetyt perinnölliset tekijät eivät vaikuttaneet havaittuun yhteyteen. Veren D-vitamiinin ja rasva-arvojen käänteisen yhteyden syiden selvittämiseen tarvitaan kuitenkin vielä lisää tutkimuksia.

Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että D-vitamiinin saantisuositusten noudattaminen on tärkeää. Suomalaisissa ravitsemussuosituksissa D-vitamiinin saantisuositus on yli 75-vuotiaille 20 µg/vrk ja muille ikäryhmille 10 µg/vrk. Tärkeimpiä ravinnon D-vitamiinin lähteitä ovat D-vitaminoidut maitotuotteet, D-vitaminoidut ravintorasvat sekä kala. Ravinnosta saatavan D-vitamiinin lisäksi alle 2-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää 10 µg/vrk, 2-18-vuotiaille 7,5 µg/vrk ja yli 75-vuotiaille 20 µg/vrk ympäri vuoden. Muille ikäryhmille suositellaan D-vitamiinilisää 10 µg/vrk talviaikaan eli marraskuulta maaliskuulle, jos D-vitaminoituja maitovalmisteita ja rasvalevitteitä ei käytetä päivittäin tai kalaa ei syödä vähintään 2-3 kertaa viikossa.

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus täyttää 10 vuotta – juhlaseminaari Kuopiossa 24.5.

Tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa osana biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta, jonka alkumittauksiin osallistui 512 iältään 6–8-vuotiasta Kuopiossa vuosina 2007–2009 ensimmäisen luokan aloittanutta lasta, jotka olivat edustava otos ikäisestään väestöstä. Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus tuottaa uutta ja tieteellisesti arvokasta tietoa lasten elintavoista, terveydestä ja hyvinvoinnista.

Kuopiossa järjestetään 24.5.2018 kaikille avoin Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksen 10-vuotisjuhlaseminaari. Vanhemmilla on tilaisuus kuulla uusinta tietoa asiantuntijoilta. Lapsille on omaa liikunnallista puuhaa. Lue lisää: https://bit.ly/2jA1qS3

Lisätietoja:

Sonja Soininen, lääketieteen lisensiaatti,

puh. 040 355 3026, sonja.soininen@uef.fi

Timo A. Lakka, lääketieteellisen fysiologian professori, sisätautien erikoislääkäri,
puh. 040 7707329, timo.lakka@uef.fi

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus: www.panicstudy.fi

Tutkimusartikkeli:

Soininen S, Eloranta AM, Viitasalo A, Dion G, Erkkilä A, Sidoroff V, Lindi V, Mahonen A, and Lakka TA. Serum 25-hydroxyvitamin D, Plasma Lipids, and Associated Gene Variants in Prepubertal Children. J Clin Endocrinol Metab. 2018 May 9. doi: 10.1210/jc.2018-00335. [Epub ahead of print].

https://academic.oup.com/jcem/advance-article/doi/10.1210/jc.2018-00335/4993920

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa