Synnytystavat meillä ja muualla -luentokiertue Kuopiossa 7.12.

Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella järjestetään maanantaina 7. joulukuuta luentotilaisuus, jossa asiantuntijat kertovat synnytystavoista meillä ja muualla. Kaikki raskaana olevia ja synnytyksiä hoitavat sekä synnytyksistä kiinnostuneet terveydenhuollon ammattilaiset ja opiskelijat ovat tervetulleita luennolle.

Englanninkielinen luentotilaisuus Global trends in modes of childbirth järjestetään 7.12.2015 klo 13–16 Itä-Suomen yliopiston Medistudia-rakennuksen auditoriossa MS302, osoite Yliopistoranta 1 A, Kuopio.

Tilaisuudessa kuullaan synnytystrendeistä Saharan eteläpuolisessa Afrikassa, Brasiliassa ja Kiinassa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii kliininen opettaja Marita Räsänen. Luennoitsijoina ovat Tarek Maguid, Marcos Augusto Bastos Dias ja Tony Duan. Maguid toimii synnytysten ja naistentautien erikoislääkärinä Mnazi Mmoja Hospitalissa ja professorina Sansibarin valtionyliopistossa Tansaniassa. Dias toimii Brasiliassa Oswaldo Cruz Foundationin professorina ja terveysministeriön neuvonantajana. Duan toimii professorina ja klinikan johtajana Shanghain Tongji-yliopiston 1. äitiys- ja lastensairaalassa.

Tilaisuus on osa luentokiertuetta, jonka järjestävät Lääkärin Sosiaalinen Vastuu ja Suomen Gynekologiyhdistys ulkoasiainministeriön viestintä- ja globaalikasvatushanketuella Kuopiossa, Oulussa, Tampereella ja Helsingissä.

Keisarinleikkaukset ovat yleistyneet myös Suomessa

Lapsen syntymä on maailman luonnollisin asia. Vai onko sittenkään? Sekä raskausaikaan että synnytykseen voi liittyä vaiheita, jotka hoitamattomina vaarantavat sekä äidin että syntyvän lapsen terveyden tai hengen. Keisarileikkauksella synnyttäminen saattaa tällöin olla ratkaisu.

Suhtautumisesta keisarileikkaukseen on keskusteltu paljon viime vuosikymmeninä. Ongelmia ovat sekä ei-lääketieteellisistä syistä tehtävien keisarileikkausten yleistyminen että leikkausmahdollisuuden puuttuminen äidin tai syntyvän lapsen hätätilanteessa. Joillakin alueilla yli puolet lapsista syntyy nykyisin leikkauksella. Tämä lisää leikkauskomplikaatioita, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteita myöhemmissäkin raskauksissa. On myös näyttöä siitä, että alatiesynnytys on syntyvälle lapselle ja hänen tulevalle terveydelleen parempi vaihtoehto.

Suomessa on totuttu korkeatasoiseen äitiysneuvolatoimintaan ja turvallisiin synnytyksiin. Sekä äitien että vastasyntyneiden kuolleisuusluvut ovat Suomessa alhaisimpia maailmassa.

Syntyvyys on laskenut viime vuosikymmeninä lähes kaikissa länsimaissa. Suomessa syntyy keskimäärin 1,8 lasta naista kohti, eikä tämä luku ole edes Euroopan alhaisin. Raskaudesta ja synnytyksestä onkin tullut yhä ainutkertaisempi tapahtuma pariskunnille. Synnytykseen ladataan suuria odotuksia ja on luonnollista, että siitä toivotaan mahdollisimman turvallista.

Vuonna 2013 Suomessa 16,3 prosenttia kaikista lapsista syntyi keisarileikkauksella. Monet eri seikat ovat johtaneet keisarileikkaussynnytysten yleistymiseen. Naiset ovat nykyisin iäkkäämpiä synnyttäessään ja ylipaino yleistyy, mikä lisää erilaisten raskauskomplikaatioiden riskejä. Äiti saattaa olla huolissaan omasta ja syntyvän lapsen terveydestä tai kärsiä synnytyspelosta ja näistä syistä päätyä aktiivisesti toivomaan keisarileikkaussynnytystä.

Maailman Terveysjärjestö WHO on kiinnittänyt huomiota keisarileikkausten osuuden nousuun. WHO:n näkemyksen mukaan 15 prosenttia ylittävä keisarileikkauksien osuus ei enää tuota terveyshyötyjä äideille tai syntyville lapsille. Terveysjärjestössä nähdään kuitenkin, että vähintään yhtä tärkeää kuin välttää turhia keisarileikkauksia on mahdollistaa ne kaikille niitä tarvitseville.

Lisätietoja:

Kliininen opettaja Marita Räsänen, Itä-Suomen yliopisto / Kuopion yliopistollinen sairaala, marita.rasanen (at) kuh.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa