Tanssista lisää itseymmärrystä johtajille?

Voisivatko johtajat ymmärtää omaa toimintansa ja vuorovaikutustaan paremmin luovan liikkeen kautta? Vastattain julkaistussa tutkimuksessa Itä-Suomen yliopiston tutkijat testasivat, millaisia asioita tanssi nostaa esiin johtajien vuorovaikutuksesta. Havainnot olivat yllättäviäkin.

– Tanssi nosti pintaan voimakkaitakin tunteita ja kokemuksia, jotka pistivät johtajia miettimään omaa ammatillista toimintaansa, sanoo tutkija Sanna Laulainen .

Laulainen selvitti yhdessä kollegoidensa Anneli Hujalan ja Kaija Kokkosen kanssa tanssin soveltuvuutta johtamisen tutkimuksen menetelmäksi International Journal of Work Organization and Emotion -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

– Organisaatioiden tutkimuksessa on tärkeää pohtia myös sitä, mikä on kehollisuuden ja fyysisen ympäristön voima organisaatioiden hyvien tai huonojen käytänteiden ylläpitämisessä tai muuttamisessa, Hujala muistuttaa.

Perinteisesti johtajien vuorovaikutusta on tarkasteltu toimintana, joka perustuu kognitiiviseen tietoon ja järkeen. Tutkijoiden tavoitteena oli kuitenkin kehon kielen avulla etsiä tietoa, joka olisi syvällisempää kuin kielellisesti tuotettu tieto. Vaikuttaa siltä, että tanssin avulla voidaan tuoda syvällisemmin esiin muun muassa organisaatioiden valta-asemiin liittyviä asioita.

– Sillä, miten olemme läsnä työpaikoilla ja miten asettaudumme erilaisiin tiloihin, tehdään erilaisia valta-asemia huomaamatta. Kanssakäymisellä voidaan rakentaa niin alistavia valtasuhteita kuin demokraattista, vuorovaikutteista ja tasa-arvoista työyhteisöä, Hujala sanoo.

Mahdollisuus kehittää itseään tutkimukseen osallistumalla

Johtajille luovan liikkeen käyttäminen tutkimusmenetelmänä antaa mahdollisuuden olla itse aktiivisesti paitsi tutkimustiedon tuottajia myös sen rakentajia.

– Johtajat eivät ole tutkimuksessa vain vastaajia, kertojia tai havainnoinnin kohteita. He ovat aktiivisia osallistujia, ja sitä kautta heille avautuu mahdollisuus myös tietyntyyppiseen itsensä kehittämiseen, Laulainen toteaa.

Kansainvälisesti johtamisen tutkimuksessa erilaiset visuaaliset ja keholliset tutkimusmenetelmät ovat vähitellen tehneet tuloaan perinteisten kysely- ja haastattelututkimusten sekä erilaisten havainnointitutkimusten rinnalle. Hujalan, Kokkosen ja Laulaisen tutkimus on sosiaali- ja terveysjohtamisen tutkimuksen alueella ensimmäisiä, jossa on hyödynnetty tanssia tutkimusmenetelmänä.

Lisätietoja: Anneli Hujala, puh. 040 774 1508, anneli.hujala(at)uef.fi, Sanna Laulainen, puh. 040 355 2241, sanna.laulainen(at)uef.fi, Kaija Kokkonen, puh. 050 520 6981, kaija.kokkonen(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa