Tappiot vähentävät vedonlyöjien riskinottoa – tutkimushavainto pätee moniin riskinalaisiin päätöstilanteisiin

Tappioiden tiedetään aiheuttavan ihmisille noin kaksi kertaa suuremman mielipahan tunteen verrattuna vastaavan suuruisen voiton tuottamaan mielihyvään. Aiemmat tutkimukset riskinalaisesta päätöksenteosta ovat kuitenkin antaneet ristiriitaisia tuloksia siitä, miten juuri koetut voitot ja tappiot vaikuttavat ihmisten tulevaan riskikäyttäytymiseen.

Itä-Suomen yliopiston kauppatieteiden laitoksen tutkijoiden Niko Suhosen ja Jani Saastamoisen uusi tutkimus ravivedonlyöjien pelikäyttäytymisestä osoittaa, että tappiot vähentävät pelaajien riskinottoa, mutta myös saaduilla voitoilla pelatessa pyritään välttämään tappioita. Tutkimus on julkaistu Management Science -lehdessä.

Tutkijat seurasivat yli 5000 suomalaisen ravivedonlyöjän pelikäyttäytymistä Vermon raveissa. Tutkimuksen aineistona käytettiin vedonvälittäjä Fintoto Oy:n tietokannasta saatua anonyymia yksilötason verkkopeliaineistoa, josta tutkijat pystyivät arvioimaan edellisten voittojen ja tappioiden vaikutusta pelaajien käyttäytymiseen.

– Tutkimuksen alussa olimme yllättyneitä siitä, että tappiot vähensivät pelaajien riskinottoa. Monet aiemmat tutkimukset esimerkiksi osake- ja asuntomarkkinoilta osoittavat, että ihmiset päätyvät ottamaan suurempia riskejä, kun he ovat kokeneet tappioita. Yhtenä merkittävänä syynä tähän on pidetty sitä, että ihmiset kokevat tappiolle jäännin piinaavaksi ja ovat valmiita ottamaan suurempia riskejä kuitatakseen tappionsa. Rahapeleissä edelliset tappiot tekevät kuitenkin pelaajista yhä varovaisempia, Suhonen sanoo.

Tappiolle päätymistä vältetään kaikin keinoin

Tutkijat havaitsivat samalla, että vaikka ravivedonlyöjät vähensivät riskinottoa tappioiden jälkeen, pelaajien tavoite oli päätyä ravipäivän päätteeksi vähintäänkin omilleen – eli välttää tappiolle jäämistä.

– Yleensä pyrkimys paikata kertyneitä tappioita on yhdistetty lisääntyneeseen riskinottoon, joten saatu tutkimustulos poikkeaa aiemmasta tutkimuksesta ja avaa näin mekanismeja, jotka vaikuttavat ihmisten riskinalaiseen päätöksentekoon, sanoo Saastamoinen.

– Keskeinen ero esimerkiksi tavanomaiseen osakesijoitukseen on, että ravivedonlyöjät pystyvät pienentämään panoksia, mutta samalla valitsemaan mieleisen voittokertoimen, minkä avulla pelaajat voivat kuitata tappionsa voiton sattuessa kohdalle, Suhonen täydentää.

Tutkijat havaitsivat samansuuntaisen ilmiön voittojen tapauksessa: vaikka pelaajat kasvattivat panoksia voittojen jälkeen, seuraava panoskoko eli mahdollinen tappio ei ylittänyt edellisiä voittoja. Pelaajat siis päätyivät asettamaan vedoiksi edelliset voittonsa, mutta pyrkivät välttelemään tappiolle päätymistä. Ilmiötä kutsutaan ”talon rahalla” pelaamiseksi, sillä ihmiset tulkitsevat juuri saadut voitot ilmaiseksi rahaksi, mitä voidaan käyttää huolettomammin.

Rahapeliaineistot hyödyttävät päätöksenteon tutkimusta

Riskinalaisten päätösten tutkijoille rahapelimarkkinat ovat toimineet testilaboratoriona jo vuosikymmenten ajan, sillä niissä voidaan tutkia ihmisten käyttäytymistä aidossa mutta kuitenkin suljetussa ympäristössä. Nykyinen nettipelaaminen ja siihen liittyvät aineistot muodostavat tärkeän tutkimusalustan teorioiden testaamiselle.

Suhosen ja Saastamoisen mielestä nyt saadut tutkimustulokset ovat yleistettävissä moniin riskinalaisiin päätöksentekotilanteisiin.

– Osakesijoittaja voi esimerkiksi miettiä omistamansa osakkeen painuessa tappiolle, että ostaisiko hän kyseistä osaketta sillä hetkellä vai jättäisikö ostamatta. Jos ajatusleikki päätyy siihen, että osake jäisi ostamatta, tarkoittaisi se sitä, että nykyisestä sijoituksestakin kannattaisi luopua. Näin voidaan havainnoida sitä psykologista taakkaa, minkä edelliset tappiot tuottavat, tutkijat toteavat.

Suhosen ja Saastamoisen tutkimushanketta on tukenut Emil Aaltosen säätiö.

Tutkimusartikkeli verkossa:

Suhonen Niko, Saastamoinen Jani. How Do Prior Gains and Losses Affect Subsequent Risk Taking? New Evidence from Individual-Level Horse Race Bets. Management Science, March 2017. http://dx.doi.org/10.1287/mnsc.2016.2679.

Lisätietoja:

Niko Suhonen, tutkija, kauppatieteiden laitos, p. 040 5916080, niko.suhonen(at)uef.fi

Jani Saastamoinen, yliopistonlehtori, kauppatieteiden laitos, p. 050 4423463, jani.saastamoinen(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa