Thordenin säätiön apuraha Lea Haloselle

Gustaf B. Thordenin Karjalan lahjarahasto on myöntänyt 15 000 euron suuruisen apurahan Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella väitöskirjaa tekevälle tutkijalle.

Tutkimusapuraha myönnettiin HTM, MMK Lea Haloselle väitöskirjatyöhön, jonka aihe on ”Metsätalouden vesistövaikutusten ohjaus”. Väitöskirjassa tutkitaan ja tarkastellaan erityisesti metsäojitusten vesistövaikutuksia ohjaavaa sääntelyä ja vesiensuojelun käytäntöjä. Tutkimuksen lähtökohta on havainnossa, että metsätalous ja erityisesti metsäojitukset ovat merkittävä uhka vesistöjen veden laadulle ja vesielin-ympäristöille, mutta niitä koskeva vesiensuojelusääntely ja ohjaus ovat hajanaista. Vesiensuojelusääntelyn pirstoutuminen eri lakien soveltumisaloihin ja jakautuminen erinäiseen julkiseen ja metsäalan omaan sääntelyyn voivat synnyttää aukkoja tai ongelmakohtia, jotka johtavat siihen, ettei vesiensuojelullisia tavoitteita saavuteta.

Metsäojitusten vesiensuojelun sääntelyä ei ole systemaattisesti tutkittu. Luonnontieteellisessä tutkimuksessa on keskitytty toimivien vesiensuojelumenetelmien ja – käytäntöjen kehittämiseen, mutta tämä ei yksin takaa tavoiteltua lopputulosta, elleivät kyseisten käytäntöjen ohjauskeinot ja sääntely ole asianmukaisia ja riittäviä. Sääntelyn systematisointi regulaatiotutkimuksen näkökulmasta on ensiaskel sääntelyn ongelmakohtien ja siten myös kehittämistarpeiden tunnistamiseksi. Tutkimus täydentää luonnontieteellistä vesiensuojelua koskevaa tutkimusta luomalla käsityksen siitä, miten käytännössä olevat sääntelykeinot edistävät luonnontieteellisessä tutkimuksessa hyväksi havaittujen vesiensuojelumenetelmien ja – ratkaisujen toteuttamista.

Tutkimuksen avainkysymys on, ovatko nykyiset ohjauskeinot riittäviä metsätalouden vesiensuojelulle asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi. Tavoitteena on vesiensuojelun ohjauskeinojen kokonaisuuden jäsentäminen ja puutteiden tai ongelmakohtien paikantaminen. Tällöin voidaan esittää perusteltuja kehittämisehdotuksia ohjausta koskevaan sääntelyyn, mikä voisi johtaa vesiensuojelun toteutuksen ja tilan paranemiseen. Tutkimuksen tavoitteena on myös tuottaa uutta yhteiskunnallisesti tärkeätä tietoa vesiensuojelun kehittämiseksi ennen käyttämättömästä näkökulmasta. Lisäksi tutkimus on oikeustieteen tutkimusperinteessä uusi avaus, sillä hajakuormituksen sääntelykeinoja koskevaa tutkimusta ei ole aiemmin tehty, vaikka nimenomaan hajakuormituksen hallinnan kehittäminen on keskeinen vesiensuojelun huolenaihe. Uuden näkökulman on tarkoitus toimia myös keskustelunavauksena luonnonsuojelua koskevan sääntelyn, erityisesti vesiensuojelun, tutkimuksen alalla.

Vuonna 1941 perustettu Säätiö Gustaf B. Thordenin Karjalan lahjarahasto jakaa vuosittain 1-2 apurahaa Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella tutkimustyötä tekevälle väitöskirjaa varten.

Säätiön sääntöjen mukaisena tarkoituksena on vaikuttaa karjalaisen nuorison hyväksi, erityisesti rajaseudun henkiseksi kehittämiseksi. Säätiö toteuttaa tätä toimintaansa väitöskirja-apurahojen lisäksi myös myöntämällä apurahoja pohjoiskarjalaisille nuorille siten, että heille tarjoutuu tilaisuus läpikäydä sopiva ammattiin tai tutkintoon valmistava koulutus. Haku toteutetaan yhteistyössä Suomen Rajaseutuliiton kanssa.

Säätiön puheenjohtajana toimii ammattikasvatusneuvos Aulis Lintunen ja asiamiehenä FM Arto Pohjamo .

Tutkimusaiheena tai suoritettavana tohtorin tutkintona kysymykseen tulevat kaikki Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen tieteenalat. Apurahaa voivat hakea Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella Pohjois-Karjalasta kotoisin olevat jatko-opintoja suorittavat opiskelijat ja tutkijat. Apurahan saajan edellytetään ainakin osittain tekevän tutkimusta päätoimisesti.

Lisätietoja:

Asiamies, FM Arto Pohjamo, arto.pohjamo@ray.fi

Tutkija Lea Halonen, lea.halonen@uef.fi , 050 442 2340

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa