Toistuvat masennusjaksot ja masennuslääkkeiden käyttö yhteydessä alempaan luuntiheyteen

Äskettäin julkaistussa Itä-Suomen yliopiston tutkimuksessa saatiin selville, että toistuvat masennusjaksot ovat miehillä yhteydessä alempaan luuntiheyteen. Myös masennuslääkkeiden käyttö oli yhteydessä alentuneeseen luuntiheyteen, mutta yhteys riippui henkilön painosta ja mittauskohdasta.

Osteoporoosi eli luuntiheyden heikkeneminen on yleinen sairaus, joka altistaa luunmurtumille. Naisilla erityisesti vaihdevuodet lisäävät osteoporoosin riskiä. Lisäksi riskitekijöitä ovat esimerkiksi vähäinen liikunta, tupakointi, vähäinen kalsiumin ja D-vitamiinin saanti sekä tietyt lääkkeet ja sairaudet. Murtumaherkkyys ja erityisesti vakavat lonkkamurtumat voivat varsinkin iäkkäillä johtaa pitkäaikaiseen vuodelepoon ja terveyden heikkenemiseen.

Myös masennuksen on useissa kansainvälisissä tutkimuksissa osoitettu heikentävän luuntiheyttä. Tämä johtuu todennäköisesti masennuksen aiheuttaman pitkäaikaisen stressin ja lisääntyneen tulehdusvälittäjäaineiden erityksen vaikutuksista luussa. Lisäksi masennuslääkkeinä käytettyjen selektiivisten serotoniinin takaisinoton estäjien (SSRI) on todettu heikentävän luustoa. Tutkimuksiin on osallistunut kuitenkin pääasiassa vaihdevuosi-iän ohittaneita naisia. Nyt julkaistussa tutkimuksessa haluttiin selvittää yksittäisten ja toistuvien masennusjaksojen ja masennuslääkkeiden käytön yhteyttä luuntiheyteen miesväestöllä.

Tutkimuksessa käytetty aineisto on peräisin Australian Barwon Health -sairaanhoitoalueen laajasta väestöpohjaisesta osteoporoositutkimuksesta (Geelong Osteoporosis Study – GOS). Tähän osatutkimukseen otettiin mukaan 928 iältään 24–98-vuotiasta miestä, jotka olivat käyneet vuosien 2006–2011 aikana luuntiheysmittauksissa, täyttäneet terveyteen ja elintapoihin liittyvän kyselylomakkeen sekä osallistuneet haastatteluun. Luuntiheysmittauksissa mitattiin ranteen, lannerangan, lonkan ja koko vartalon luuntiheys. Haastattelussa selvitettiin mahdolliset vakavan masennuksen jaksot ja kyselylomakkeella masennuslääkkeiden käyttö. Tutkimuksessa otettiin huomioon elintapojen ja muiden tekijöiden mahdolliset luuhun kohdistuvat vaikutukset.

Osallistujista yhdeksällä prosentilla oli ollut yksi vakavan masennuksen jakso ja viidellä prosentilla toistuvia masennusjaksoja. Lisäksi seitsemän prosenttia raportoi käyttävänsä masennuslääkkeitä tutkimushetkellä.

Henkilöillä, joilla oli ollut useampia masennusjaksoja, ranteen luuntiheys oli 6,5 prosenttia pienempi ja koko vartalon luuntiheys 2,5 prosenttia pienempi kuin niillä, joilla ei ollut ollut masennusjaksoja. Vain yhden masennusjakson läpikäyneillä luuntiheyden ei havaittu heikentyneen, lonkan luuntiheys oli heillä päinvastoin 3,4 prosenttia suurempi.

Masennuslääkkeiden käyttö oli yhteydessä alentuneeseen luuntiheyteen, mutta yhteys riippui henkilön painosta ja mittauskohdasta. Esimerkiksi alle 110 kiloa painavilla miehillä masennuslääkkeiden käyttö oli yhteydessä alempaan luuntiheyteen lonkassa. Sen sijaan lääkityksen yhteys alentuneeseen luuntiheyteen ranteessa havaittiin vasta alle 75 kiloa painavilla miehillä.

Tutkimuksen perusteella tulisi ottaa huomioon varsinkin toistuvien masennusjaksojen osuus yhtenä riskitekijänä osteoporoosin kehittymisessä. Myös masennuslääkkeiden käyttö tulisi huomioida mahdollisena osteoporoosin riskitekijänä varsinkin pienempipainoisilla miehillä.

Tutkimus on osa Päivi Rauman väitöskirjaprojektia, jossa tarkoituksena on selvittää masennuksen ja masennuslääkkeiden vaikutusta luuhun. Artikkeli on julkaistu Journal of Musculoskeletal and Neuronal Interactions -lehdessä.

Lisätietoja: Päivi Rauma, Itä-Suomen yliopisto, Farmasian laitos / Sosiaalifarmasia & Kliininen tutkimuskeskus / Luu- ja rustotutkimusyksikkö, p. 040-8425823, prauma@student.uef.fi

Tutkimusartikkeli:

The association between major depressive disorder, use of antidepressants and bone mineral density (BMD) in men. P.H. Rauma, J.A. Pasco, M. Berk, A.L. Stuart, H. Koivumaa-Honkanen,

R.J. Honkanen, J.M Hodge, L.J. Williams. J Musculoskelet Neuronal Interact 2015; 15(2):177-185.

http://www.ismni.org/jmni/pdf/60/08RAUMA.pdf

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa