Tutkijat löysivät lihastaudin mahdollisen välittymismekanismin, johon liikunta ei auta

Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoissa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että perinnölliseen Duchennen lihastautiin liittyy voimakasta lihasproteiinien vääränlaiseen laskostumiseen liittyvää stressiä ja hapettumisstressiä. Liikunta ei vaikuttanut proteiinien laskostumiseen. Väärin laskostuneet proteiinit sekä hapettumisstressi ovat liiallisena haitallisia soluille ja saattavat aiheuttaa monien lihastautien oireita. Tutkimus tehtiin vertaamalla Duchennen lihastaudista kärsivien hiirten lihaksia terveiden hiirten lihaksiin. 

Duchennen lihasdystrofia on geenivirheestä johtuva lihasrappeumatauti. Etenevä sairaus ilmenee lisääntyvänä lihasheikkoutena ja johtaa lopulta kuolemaan.

Tutkimuksessa lihastaudista kärsiviä hiiriä hoidettiin muun muassa liikunnalla, koska liikunnan positiiviset vaikutukset välittyvät monilla säätelytasoilla lihaksissa ja aikaisemmin on huomattu, että liikunta voi parantaa myös lihastaudista kärsivää lihasta. Liikunnan monista positiivisista vaikutuksista huolimatta liikunnalla ei ollut mitään vaikutusta proteiinien laskostusstressiin.  Lihaksia tutkittiin useilla menetelmillä. 

Väärin laskostuneiden tai laskostumattomien proteiinien kertymisestä johtuvan solulimakalvoston (ER-) stressin arvellaan liittyvän myös muun muassa Alzheimerin ja Parkinsonin tauteihin, mutta aiemmin ei ole ymmärretty selvittää, olisiko vastaavia mekanismeja myös tässä yleisimmässä lihastaudissa. – Vaikka pieniä määriä happiradikaaleja tarvitaan solunsisäiseen viestintään sekä useiden fysiologisten prosessien säätelyyn ja ylläpitämiseen, lisääntynyt hapetusstressi ja häiriintynyt hapetus-pelkistystilan säätely saattavat aiheuttaa proteiinien laskostusstressiä ja kiihdyttää esimerkiksi lihastautien kehittymisprosessia, kuten tässä tutkimuksessakin osoitettiin, dosentti Mustafa Atalay korostaa.

Tutkijat painottavat tulosten osoittavan, että liikunnan vaikutuksia pitää tutkia vielä paljon tarkemmin, ennen kuin sitä voidaan suositella hoitokeinoksi jokaiseen vaivaan. – Monissa sairauksissa ei välttämättä olekaan järkevää noudattaa samoja suosituksia kuin terveillä ihmisillä, vaan liikunnan muotoa, intensiteettiä, kerta- ja kokonaismäärää pitää säätää sairauteen ja yksilölle sopivaksi, Atalay toteaa.

Lisäksi itse sairautta pitäisi myös hoitaa. Sopivan lääkehoidon tai geeniterapian avulla pystyttäisiin vähentämään proteiinien vääränlaiseen laskostumiseen liittyvää stressiä ja sitä kautta mahdollisesti myös lihastautien oireita. 

Tutkimus toteutettiin Jyväskylän yliopiston liikuntabiologian laitoksen akatemiatutkija Juha Hulmin ja Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön dosentti Mustafa Atalayn tutkimusryhmien yhteistyönä. Tutkittavina oli Duchennen lihasdystrofiaa mallintavia nuoria mdx-hiiriä ja niiden verrokkeina terveitä hiiriä. Liikuntamuotona oli vapaaehtoinen juoksu juoksupyörässä. Tutkimuksen interventioiden kesto oli seitsemän viikkoa, mikä vastaa ihmisen elinkaaressa noin viittä vuotta.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu arvostetun kansainvälisen Free Radical Biology & Medicine -lehden verkkoversiossa.

Julkaisu:

Juha Hulmi, Jaakko Hentilä, Keith DeRuisseau, Bernardo Oliveira, Konstantinos Papaioannou, Reija Autio, Urho Kujala, Olli Ritvos, Heikki Kainulainen, Ayhan Korkmaz, Mustafa Atalay. Effects of muscular dystrophy, exercise and blocking activin receptor IIB ligands on the unfolded protein response and oxidative stress. Free Radical Biology & Medicine.

http://authors.elsevier.com/a/1TcMS3AkHAEJ1- (Ilmainen linkki 50 päivän ajan)

http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0891584916303999

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27554968 (Abstrakti)

Lisätietoja:

Mustafa Atalay 0400 173972, mustafa.atalay@uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa