UEF: Ensimmäinen suomenkielinen kirja kehittävästä arvioinnista

Onko arviointi vain ongelmien kaivelua ja varautumista epämukaviin seurauksiin? Pölyttyykö uudistuksesta tai projektista jälkikäteen tehty arviointiraportti vain hyllyihin? Miksi objektiivisuutta tavoitteleva, ulkopuolisen konsultin tekemä arviointi ei pane vauhtia opetus- ja kasvatusalan uudistuksiin? Muuan muassa näihin kysymyksiin vastataan tuoreessa kirjassa ”Kehittävä arviointi kasvatusalalla”, jonka on kirjoittanut Itä-Suomen yliopiston kasvatustieteen professori Päivi Atjonen ja kustantanut joensuulainen Kirjokansi.

Kirja on ensimmäinen suomenkielinen kehittävää arviointia koskeva tietoteos. Siinä esitellään käytänteitä, joilla arvioinnista voi tulla aidosti kohteensa kehittymistä palveleva prosessi. Yhtenä edellytyksenä sille on arvioitavien osallistuminen prosessiin. Toiseksi Atjosen mukaan on myös hyvä huomioida monenlaiset tiedonkeruutarpeet etsittäessä keinoja parantaa vaikkapa työyhteisön toimivuutta tai ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksien laatua.

– Tämä edellyttää kehittämistyön aikaisen palautteen keräämistä, koska aikojen päästä tuleva paksu loppuraportti ei enää auta esimerkiksi projektin toimijoita. Vain tapahtuneen toteaminen jälkikäteen ei riitä, sanoo Atjonen.

Hän muistuttaa, että kyseessä ei ole uusi arviointimenetelmä tai -temppu, vaan ajattelutapa, jossa arvioinnin tuttuja menettelytapoja muunnellaan vaalien niiden kehittämisvoimaisuutta.

– Liian usein arvioinneissa kerätään helposti saatavaa teknistä tietoa, jonka käyttötarkoitusta ei mietitä toimintojen parantamisen kannalta, vaikka sitä vartenhan arviointi on juuri olemassa.

Laajaa kansainvälistä tutkimuskirjallisuutta hyödyntävä teos on samalla ajantasainen arvioinnin oppikirja, sillä edellisten suomenkielisten teoksien julkaisemisesta on kulunut useita vuosia. Kirjassa suhtaudutaan kriittisesti uusliberalistiseen näyttöperustaiseen arviointiin, joka ei innosta toimijoita tekemään asioita aiempaa paremmin.

– Voimaannuttava arviointi on tärkeää etenkin silloin, kun työskennellään ihmisten hyvinvoinnin, koulutuksen ja oppimisen edistämiseksi. Mittaamiseksi typistetty arviointi koetaan kontrolloimiseksi tai välttämättömäksi pahaksi, joka halutaan unohtaa mahdollisimman pian.

Teos ilmestyy kansainvälisenä arvioinnin vuotena, jolloin arvioinnin vaikuttavuutta koskevia periaatteita on uudistettu. Asetus velvoittaa Kansallista koulutuksen arviointikeskusta (Karvi) noudattamaan kehittävän arvioinnin periaatteita, joita ei tätä ennen ole systemaattisesti ja kriittisesti jäsennelty. Teos on ajankohtainen myös siksi, että eri ministeriöt asettavat usein arvioinnin ehdoksi sen toteuttamisen kehittävällä otteella.

– Kirjalle on käyttöä monella taholla, ja jo tähänastinen palaute on osoittanut, että kirja tuli tarpeeseen. Teos toivottavasti herättää sekä uusissa että kokeneissa arvioijissa ajatuksia, miten arviointi voisi sekä kunnioittaa kohteen vahvuuksia että haastaa katsomaan vakiintuneita käytänteitä uusin silmin.

Kirjassa esitellään kahdeksan kehittävän arvioinnin periaatetta, joita avataan suomalaisilla arviointiesimerkeillä. Kehittävyys kiteytetään kolmeen keskeiseen arvoon ja pohditaan, millaisin toimenpitein niihin voidaan yltää. Päivi Atjonen on itsekin toteuttanut kehittävän arvioinnin ideoiden mukaisesti kansallisia ja alueellisia arviointeja.

Lisätietoja :
Professori Päivi Atjonen, p. 050 4421180 - paivi.atjonen (at) uef.fi
http://wiki.uef.fi/x/pAvE - http://kirjokansi.omaverkkokauppa.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa