UEF: Helsinkiläislapset syntyvät monimuotoisiin perheisiin

Helsinkiläisistä lapsista 42 prosenttia syntyi vuonna 2015 äideille, jotka eivät olleet lapsen syntymän aikaan naimisissa. Suurin osa avioliiton ulkopuolella syntyneistä vauvoista syntyi edelleen kahden vanhemman taloudessa asuvalle suomalaistaustaiselle äidille. Perheiden kirjo Helsingissä on kuitenkin laajempi. Syksyllä 2015 viidesosa lapsista syntyi äideille, jotka olivat kotitaloutensa ainoita aikuisia. Ulkomaalaistaustaiset äidit saivat noin 17 prosenttia helsinkiläisistä vauvoista. Vastasyntyneiden perheiden kirjoon kuuluvat myös kolmen sukupolven kotitaloudet, usean aikuisen yhteistaloudet sekä samaa sukupuolta olevien vanhempien kotitaloudet.

Äitien käsitykset vastasyntyneen perheestä ulottuvat kotitalouden ulkopuolelle

Tuoreessa tutkimuksessa on selvitetty syksyllä 2015 lapsen saaneiden äitien käsityksiä vastasyntyneen lapsensa perheestä. Äideistä noin 60 prosenttia eli kolmen hengen kotitalouksissa. Lapsen perheeseen kuitenkin nimettiin keskimäärin seitsemän henkilöä vauvan ja äidin lisäksi, ja vain reilu kymmenys katsoi, että vauvan perheeseen kuuluivat pelkästään samassa kotitaloudessa asuvat ihmiset. Äidit nimesivät vauvan perheeseen yleisesti laajasti sukua etenkin äidin puolelta sekä myös kummeja ja ystäviä.

Valtaosa vastanneista äideistä jakoi kotitalouden vastakkaista sukupuolta olevan puolison kanssa. Äitien perheiden joukossa oli kuitenkin myös uusperheitä, lyhyen parisuhteen varassa muodostuneita talouksia sekä yhden vanhemman kotitalouksia, joista osassa taustalla oli vanhempien erillissuhde.

Tutkimus kartoittaa vastasyntyneiden helsinkiläisten perheitä

Itä-Suomen yliopiston Avioliittoperheen tuolla puolen -tutkimushankkeessa selvitetään, millaisiin perheisiin helsinkiläislapset syntyivät syksyllä 2015, kun lapsen äiti ei ollut avioliitossa ja isyyden selvitys käynnistettiin viranomaisten toimesta. Koneen Säätiön rahoittama tutkimus toteutettiin yhdessä Helsingin kaupungin perheoikeudellisten asioiden yksikön kanssa. Vastasyntyneiden perhemuotoja ei ole Suomessa vastaavasti aiemmin kartoitettu. Jatkossakin tutkimuksen kohdentaminen lasten perhetilanteiden vaihteluun olisi tärkeää, sillä tutkimustiedolla voidaan auttaa perhepalvelujen ja viranomaistoimintojen kehittämistä.

Julkaisu:

Anna-Maija Castrén, Vaula Tuomaala ja Samuli Neuvonen: Avioliittoperheen tuolla puolen: vastasyntyneiden perheet Helsingissä. Helsingin kaupunginkanslian tutkimuksia 2017:3, pdf-julkaisu.

Lisätietoja:

Anna-Maija Castrén, hankkeen johtaja, sosiologian professori (ma.), puh. 050 3498374, e-mail: anna-maija.castren(at)uef.fi

Katja Vilkama, tutkimuspäällikkö, Helsingin kaupunginkanslia puh. 09 310 78396, e-mail: katja.vilkama(at)hel.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa