UEF: Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen tutkimukseen merkittävästi Suomen Akatemian hankerahoitusta

Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt akatemiarahoituksen kuudelle Itä-Suomen yliopiston tutkimushankkeelle vuosiksi 2016–2020. Akatemiarahoituksen saivat Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden laitoksen yliopistotutkija Kati Huttusen, apulaisprofessori Marja Maljasen, yliopistonlehtori Jonne Naaralan, apulaisprofessori Tommi Nymanin ja yliopistotutkija Narasinha J. Shurpalin sekä SIB Labsin tutkimuspäällikkö Arto Koistisen tutkimushankkeet.

Yliopistotutkijan Kati Huttusen akatemiahanke konsortiossa, joka selvittää rakennuksen kosteusvaurion vaikutusta sisäympäristön mikrobiomiin ja altistumisen vaikutuksia keuhkokudoksessa, sai 419 391 euron rahoituksen. Kosteusvaurion, siihen liittyvän mikrobikasvun ja lisääntyneen hengitystieoireilun välillä on todettu olevan yhteys, mutta terveyshaittojen tarkempaa aiheuttajaa ei vielä tunneta. Akatemiahankkeen tavoitteena on tunnistaa kosteusvaurioon liittyvän mikrobiyhteisön erityispiirteet sekä altistumisen aiheuttamat signaalit ihmisen keuhkokudoksessa.

Ekologisen ympäristötieteen apulaisprofessorin Marja Maljasen akatemiahanke sai 440 918 euron rahoituksen. Hanke tutkii typpihapokepäästöjen alkuperää pohjoisissa maissa ja yhteyksiä typen kierron prosesseihin. Typpihapoke on kaasumainen typpiyhdiste, joka on merkittävä fotokemiallinen hydroksyyliradikaalin esiaste. Hydroksyyliradikaali puolestaan pystyy poistamaan saasteita ilmakehästä. Hanke selvittää typpihapokkeen muodostumismekanismeja, päästöjä ja päästöihin vaikuttavia tekijöitä pohjoisissa maaekosysteemeissä.

Matalataajuisten magneettikenttien kvanttibiologiaan keskittyvälle ympäristösolubiologian yliopistonlehtori Jonne Naaralan akatemiahankkeelle myönnettiin 457 381 euron rahoitus. Hyvin pientaajuisia magneettikenttiä esiintyy kaikkialla ympäristössämme, missä tuotetaan, siirretään ja käytetään sähköä. Hanke selvittää alhaisten magneettikenttätasojen mahdollisia haitallisia terveysvaikutuksia. Tutkimus pyrkii vähentämään epävarmuuksia epidemiologisesti osoitetun hyvin pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja lapsuudenajan leukemian välillä kokeellisen ja teoreettisen tutkimuksen avulla.

Evoluutiobiologian apulaisprofessori Tommi Nyman sai 508 317 euron akatemiarahoituksen hankkeeseen, joka tutkii pistiäisten evoluutiohistoriaa uusimmilla genomimenetelmillä. Uuden sukupolven sekvensointimenetelmien nopean kehityksen myötä museoihin talletetuista vanhoista hyönteisnäytteistä voidaan saada valtava määrä geneettistä informaatiota, mikä avaa uusia mahdollisuuksia hyönteisten evoluutiohistorian tutkimuksille. Nymanin hanke tuottaa uutta tietoa lajien synnystä ja katoamisesta maapallon historian aikana.

Yliopistotutkija Narasinha J. Shurpalin akatemiahankkeelle myönnettiin 384 142 euron rahoitus. Hanke tutkii hiilen kiertoa Euraasian arktisissa ekosysteemeissä ja ilmaston vaikutuksia hiilen dynamiikkaan uudenlaisen, yhtenäistetyn tutkimusotteen avulla. Tutkimus tuottaa tietoa siitä, kuinka hiili on kertynyt ja vapautunut arktisesta maisemasta eri aikajänteillä, sekä auttaa ymmärtämään palautemekanismeja, joita ilmastonmuutos arktisessa ympäristössä aiheuttaa.

SIB Labsin tutkimuspäällikkö Arto Koistinen sai 262 641 euron rahoituksen Mikromuovit Suomen vesistöissä -akatemiahankkeeseen. Mikromuovit tiedetään yleisiksi ja potentiaalisesti haitallisiksi vesiympäristöissä, mutta mikromuovihiukkasten ravintoverkkovaikutuksia ei tunneta tarkoin. Akatemiahanke etsii keinoja hallita kaupunkiympäristöstä aiheutuvia mikromuovipäästöjä sekä selvittää hulevesien mukana tulevia mikromuovipäästöjä ja tästä aiheutuvia haittoja rannikon ja sisävesien eliölille.

Akatemiahankkeiden rahoitukseen käytetään yhteensä noin 17,6 miljoonaa euroa. Kaikista 263 hankehakemuksesta rahoitus myönnettiin 39 hakemukselle.

Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen myös 12 akatemiatutkijalle ja 16 tutkijatohtorille. Itä-Suomen yliopistosta akatemiatutkijan rahoituksen sai Jari Syväranta. Rahoitus on 434 485 euroa vuosille 2016–2021. Syväranta tutkii arktisen, boreaalisen ja lauhkean vyöhykkeen järvien metaanipäästöjä. Paleolimnologiaa ja uusimpia analyysitekniikoita hyödyntävän työn tarkoituksena on selvittää, kuinka järvien metaanipäästöt muuttuvat lämpötilojen noustessa ja ravinteiden ja orgaanisen aineksen lisääntyessä, sekä miten muutokset heijastuvat järvien ravintoketjujen muihin osiin. Hankkeessa käytetään sedimenttinäytteitä Grönlannista, Suomesta ja Tanskasta sekä kokeellista ilmastonmuutoksen koeasetelmaa Tanskassa.

– Suomen Akatemian biotieteiden ja ympäristön tutkimuksen hakukierros oli suuri menestys Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnalle. Tämän vuoden alusta aloittanut ympäristö- ja biotieteen laitos keräsi jättipotin. Melkoinen stimulaattori tuoreen laitoksen toiminnalle, arvioi tiedekunnan dekaani Jukka Jurvelin.

Lisätietoja:

Jukka Jurvelin, dekaani, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, p. 040 353 9282 (tavoitettavissa 30.5.), jukka.jurvelin(at)uef.fi

Maija-Riitta Hirvonen, professori, ympäristö- ja biotieteiden laitoksen johtaja, p. 050 352 5160 (tavoitettavissa 27.5.), maija-riitta.hirvonen(at)uef.fi

Arto Koistinen, tutkimuspäällikkö, SIB Labs, p. 044 716 3260, arto.koistinen(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa