UEF: Kansainvälinen liikkuvuus tasoittaa korkeakouluopiskelijoiden sosiaalisen taustan eroja

Matalamman koulutustaustan perheistä tulevat opiskelijat hyötyvät kansainvälistymisestä ja vaihtokokemuksista. Näin ollen tasa-arvon toteutumisen näkökulmasta kaikkien opiskelijaryhmien liikkuvuutta pitäisi edistää ja tukea korkeakouluissa.

Nämä tulokset selviävät juuri ilmestyneestä Opiskelijavaihdosta kansainvälistyville työurille – yhdenvertaisten mahdollisuuksien opintopolku? -artikkelista. Sen kirjoittajina ovat yliopistonlehtori Leena Penttinen , projektitutkija Toni Kosonen ja suunnittelija Mira Tuononen Itä-Suomen yliopiston ohjauksen koulutuksesta. Artikkelissa tarkastellaan korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisen liikkuvuuden ja liikkuvuussuuntautuneisuuden yhteyttä sosiaaliseen taustaan sekä työelämäorientaatioon ja tulevaisuusnäkymiin.

Yli puolet Eurostudent VI -kyselytutkimukseen vastanneista opiskelijoista arvioi korkeakoulutuksensa antavan vähintään melko hyvän osaamisen sekä kotimaisille että kansainvälisille työmarkkinoille. Kansainvälisten työmarkkinoiden valmiuksien suhteen liikkumisorientoituneet opiskelijat arvioivat koulutuksensa antaman osaamisen paremmaksi kuin ei-liikkuvat. Äidin ja isän korkea koulutustausta vahvistaa valmiutta työllistymiseen ulkomaille, mutta liikkuvuusorientaatio tasoittaa sosiaalisten taustan eroja. Kansainväliseen liikkuvuuteen orientoituneet korkeakouluopiskelijat olivat ei-liikkuvia opiskelijoita valmiimpia myös hakemaan töitä ulkomailta valmistumisensa jälkeen.

Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että kansainvälistymisen yhdenvertaisuuden toteutuminen on koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen ohella tärkeä tekijä korkeakoulutettujen asiantuntijoiden kansainvälisen osaamisen kehittymisessä sekä liikkuvuuden edistämisessä myös globaaleilla työmarkkinoilla.

Artikkeli on kolmas EUROSTUDENT VI -artikkelisarjassa julkaistava tutkimus. Tutkimus on osa kansainvälistä EUROSTUDENT-hanketta, jota vetää DZHW – German Centre for Higher Education Research and Science Studies, ja jota rahoittaa Euroopan unioni Erasmus + -ohjelmasta. Tutkimushankkeesta vastaa Suomessa opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto, tiedonkeruusta ja aineistojen käsittelystä Tilastokeskus. Uusimman EUROSTUDENT-tutkimuksen tuloksia on tarkoitus saada aiempaa paremmin kansalliseen käyttöön osana pääministeri Juha Sipilän hallituksen korkeakoulutuksen kehittämisen kärkihanketta.

Lisätietoja:

Yliopistonlehtori Leena Penttinen, leena.m.penttinen(at)uef.fi

Projektitutkija Toni Kosonen, toni.kosonen(at)uef.fi

Suunnittelija Mira Tuononen, mira.tuononen(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa