UEF: Keskustelutilaisuus 1.11.: Yliopistojen yhteiskunnallisen roolin muutos 1960-luvulta tähän päivään

Yliopistojen, politiikan ja poliittisen päätöksenteon suhde on ollut herkkä ja hankala asia vuosikymmeniä. Yliopisto on 1990-luvulta lähtien lähentynyt elinkeinoelämää, mikä olisi vielä 1960- ja 1970-luvuilla ollut ongelma. Miksi se ei ole sitä enää? Miten tähän on tultu?

Suomen kasvatuksen ja koulutuksen historian seura, Pohjois-Karjalan historiallinen yhdistys sekä Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitos järjestävät yhdessä kaikille avoimen esitelmä- ja keskustelutilaisuuden otsikolla "Yliopistot ja politiikka – pysyvät asetelmat, muuttuvat merkitykset" keskiviikkona 1.11. klo 17 alkaen Aurora-rakennuksen salissa AU102 (Yliopistokatu 2). Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita tilaisuuteen, jota voi seurata ja siihen voi osallistua myös verkossa osoitteessa http://connect.uef.fi/hima.

Tilaisuuden aluksi FT Alina Kuusisto alustaa yliopistojen ja politiikan välisestä suhteesta syyskuussa hyväksytyn väitöskirjansa pohjalta. Kuusiston esitystä kommentoi tutkijatohtori Pirjo Pöllänen yhteiskuntatieteiden laitokselta. Kommentin jälkeen on tilaisuus vapaaseen keskusteluun sekä paikan päällä että verkon välityksellä.

Yliopistot ovat halunneet näyttäytyä pitkään politiikan yläpuolella olevina, tieteellisinä toimijoina. 1960-luvulta lähtien tämä asetelma alkoi muuttua yliopistojen ja yhteiskunnan vuorovaikutuksen lisääntyessä. Yhteiskunnallisen ja poliittisen toiminnan tuloa yliopistoihin kuitenkin myös vastustettiin vahvasti. Uuteen aikakauteen siirryttiin selvästi 1990-luvulta lähtien, jolloin yliopistot lähentyivät erityisesti elinkeinoelämää. Tuolloin ei kuitenkaan puhuttu politiikasta vaan yliopistojen ”kolmannesta tehtävästä”, yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, verkottumisesta ja ulkopuolisen rahoituksen hankkimisesta.

1960- ja 1970-luvuilla politiikan ja yhteiskunnallisen osallistumisen eli ”ulkopuolisen” tulo yliopistoihin herätti voimakasta vastustusta, mutta runsaat pari vuosikymmentä myöhemmin tiiviit yhteydet elinkeinoelämään eivät enää olleetkaan ongelma vaan hyvä asia. Mitä syitä on tämän muutoksen taustalla ja mitä tämä tarkoittaa? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään tilaisuudessa vastauksia.

Lisätietoja:
Yliopistonlehtori Arto Nevala, arto.nevala(at)uef.fi, p. 050 309 7154

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa