UEF: Kielen ja murteen rajalla: karjalan kieli esillä uutuusteoksessa – julkistamistilaisuus 27. huhtikuuta

Milloin jonkin kielen murre erkaantuu omaksi itsenäiseksi kielekseen? Miten valtioiden rajat tai niiden muutokset muovaavat kieltä? Millaisia rajoja on eri kielten ja kulttuurien välillä? Missä, milloin ja miten nämä rajat voidaan ylittää? Millaisia käsityksiä tavallisilla kielenpuhujilla on kielen tai sen murteiden välisistä rajoista?

Näihin kysymyksiin kielentutkijat etsivät vastauksia uutuuskirjassa On the Border of Language and Dialect, jonka toimittajia ovat Itä-Suomen yliopiston suomen kielen professorit Marjatta Palander ja Helka Riionheimo sekä karjalan kielen ja kulttuuri professori Vesa Koivisto. Tiedotusvälineiden edustajat ovat tervetulleita kirjan julkistamistilaisuuteen perjantaina 27. huhtikuuta klo 10.00 Agora-rakennuksen AG105-saliin (Yliopistokatu 4, Joensuun kampus).

Kirjan kahdeksassa artikkelissa käsitellään monikielisyyttä, vähemmistökieliä, kieli-ideologioita, kielikontakteja sekä ei-kielitieteilijöiden kieli- ja murrekäsityksiä.

Erityistä huomiota saa karjalan kieli, joka on esillä kolmessa artikkelissa. Vesa Koivisto esittelee Raja-Karjalan murteiden erikoisasemaa suomen ja karjalan kielikontaktien risteilyalueena. Alueen kielimuodot ovat muodostaneet jatkumon suomen ja karjalan murteiden välillä, ja puhujakohtaiset erot ovat olleet suuria. Kahdessa muussa artikkelissa karjalaan sovelletaan kansanlingvistiikaksi nimitettyä tutkimussuuntausta, jossa tutkimuksen kohteena ovat tavallisten ihmisen kielikäsitykset ja heidän asenteensa eri kieliä ja murteita kohtaan. Marjatta Palander ja Helka Riionheimo selvittävät jäljittelytestin avulla, mitä rajakarjalaistaustaiset siirtokarjalaiset ja heidän jälkeläisensä vielä muistavat karjalan kielestä. Niina Kunnas puolestaan valottaa haastattelujen ja kuuntelutestin avulla, millainen käsitys vienankarjalaisilla on omasta kielestään.

Kirjan muissa artikkeleissa tutkimuskohteet ovat monenlaiset: Dennis R. Preston tekee katsauksen kansanlingvistiseen tutkimukseen ja sen menetelmiin. Johanna Laakso kirjoittaa eri kielten välisten rajojen sumeudesta ja keinotekoisuudesta. Tamás Szabó vertaa kouluopettajien kielikäsityksiä Unkarissa ja Suomessa. Anna-Riitta Lindgren ja Leena Niiranen tarjoavat kiinnostavaa tietoa norjan ja saamen vaikutuksesta Pohjois-Norjassa puhuttavan kveenin kielen sanastoon. Vesa Jarva ja Jenni Mikkonen tarkastelevat, millaista vanha Helsingin slangi on ollut 1960-luvulla nauhoitetun keskusteluäänitteen valossa.

Julkistettavan kirjan tiedot:

On the Border of Language and Dialect, toim. Marjatta Palander, Helka Riionheimo & Vesa Koivisto. Studia Fennica Linguistica 21. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. 2018. 259 s. https://sks.kauppakv.fi/EN/page/product/on-the-border-of-language-and-dialect/2167486 


Lisätietoja:

Marjatta Palander, marjatta.palander(at)uef.fi, p.
050 442 3301

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa