UEF: Kodissa olevien lastenkirjojen määrä on yhteydessä lapsen hyvään lukutaitoon

Kodin kielellinen ympäristö vaikuttaa lapsen lukutaitoon ensimmäisellä luokalla. Tähän tulokseen tulivat erityispedagogiikan professori Leena Holopainen ja erityisluokanopettaja Saara Laukkanen juuri ilmestyneessä tutkimusartikkelissaan. Aiemmista tutkimuksista poiketen tässä tutkimuksessa mukana olleiden lasten sukupuolten välillä ei ollut eroa lukutaidon tasossa. Tytöt olivat kuitenkin poikia aktiivisempia lukijoita ja kirjoittajia, ja aktiivinen luku- ja kirjoitusharrastus oli yhteydessä hyvään lukutaidon tasoon.

Myös kodissa olevien lastenkirjojen määrä oli yhteydessä hyvään lukutaitoon. Kirjojen määrä oli myös yhteydessä isän koulutustasoon eli korkeasti koulutetun isän perheessä oli paljon lastenkirjoja.

– Korkeasti koulutettujen vanhempien on todettu aiemmissakin tutkimuksissa viettävän keskimääräistä enemmän aikaa lastensa kanssa keskustellen, leikkien ja lukien. Myönteinen kodin kielellinen ympäristö sekä runsas lastenkirjojen määrä vaikuttavat myönteisesti lukutaitoon, tiivistää Leena Holopainen.

Aiempien tutkimusten mukaan tytöt ovat jo varhain poikia lahjakkaampia ja suoriutuvat paremmin erilaisissa lukemisen arvioinneissa.

– Tutkimuksemme tulokset tukevat aiempia tutkimuksia siinä, että lapsen luku- ja kirjoitusharrastus nousi sekä tytöillä että pojilla keskeiseksi lukutaitoa selittäväksi tekijäksi. Havaitsimme myös, että lukutaidon tasoon vaikuttaa se, kuinka paljon vanhemmat ohjaavat lapsiaan – erityisesti poikia – kotitehtävien tekemisessä, toteaa Saara Laukkanen.

Tutkijoiden mukaan voidaan olettaa, että tyttöjen aktiivisempi luku- ja kirjoitusharrastus myötävaikuttaa siihen, että tytöt suoriutuvat lukemiseen liittyvissä tehtävissä poikia paremmin ylemmillä luokilla.

– Näin ollen kannustamme vanhempia ja opettajia tarjoamaan lapsille monipuolisesti erilaisia kirjoja ja lehtiä, jotta kaikki lapset innostuisivat lukemisesta.

Myös vanhempien myönteinen ja kannustava ohjaaminen kotitehtävissä auttaa ja motivoi lasta oppimiseen.

– Asenne lukemista kohtaan kehittyy jo varhain, joten erityisesti vanhemmat ovat vastuussa siitä, millaisia varhaisia kokemuksia lapsi saa lukemisesta ja kirjoista.

Lisätietoja:

Professori Leena Holopainen, leena.holopainen(at)uef.fi, p. 050 407 2249

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa