UEF: Koulu antaa tietoa ilmastonmuutoksesta – vai antaako?

FM Ella Laine teki Itä-Suomen yliopistossa pro gradu -tutkielman aiheesta Yläkouluikäisten nuorten tiedot ja kokemukset ilmastonmuutoksesta . Yläkouluikäisiin nuoriin suunnatussa gradututkimuksessa selvitettiin, millainen on oppilaiden tietotaso ilmastonmuutoksesta.

Maapallon ilmakehä toimii kasvihuoneen katon ja seinämien tapaan. Ilmakehä päästää auringon säteilyn Maahan, jossa säteily imeytyy Maan rakenteisiin – elottomaan ja elolliseen luontoon. Maan rakenteet vapauttavat säteilyä takaisin ilmakehään lämpönä. Ilmakehässä lämpösäteily sitoutuu kasvihuonekaasuihin – esimerkiksi hiilidioksidiin – jotka hidastavat lämpösäteilyn etenemistä avaruuteen. Tätä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi. Sen ansiosta elämä maapallolla on mahdollista. Teollistumisen jälkeen kasvihuonekaasujen määrä on ihmistoiminnan seurauksena lisääntynyt voimakkaasti. Kun ilmakehässä on runsaasti kasvihuonekaasuja, ne sitovat entistä enemmän lämpösäteilyä ja näin nostavat maapallon keskilämpötilaa.

Keskilämpötilan nouseminen muuttaa maapallon ilmasto-olosuhteita. Tätä kutsutaan ilmastonmuutokseksi. Ilmastonmuutos aiheuttaa muun muassa jäätiköiden sulamista ja eliöiden leviämistä uusille alueilla samalla kun vanhat lajit taantuvat. Lisäksi se aiheuttaa kuivuutta ja sateiden vähenemistä ympäri maailmaa, jolloin veden ja ruuan saatavuus vaikeutuvat. Lähitulevaisuudessa tarvitaan nopeita päätöksiä siitä, miten ihmiskunta tulee toimimaan kasvihuonekaasujen hillitsemiseksi. Päätöksiä tarvitaan niin yhteiskunnallisissa rakenteissa kuin yksilöiden valinnoissa.

Tutkimus toteutettiin e-kyselylomakkeella, johon vastasi 179 oppilasta Länsi-ja Itä-Suomesta. Oppilaat olivat 7. ja 9. luokkalaisia. Tutkimuksessa selvisi, että peruskouluikäiset nuoret eivät ymmärtäneet ilmastonmuutoksen periaatteita ja heidän tietotaso vastasi keskimäärin kouluarvosanaa 6 ½ (kohtalainen) asteikolla 4-10. Suurimmat puutteet esiintyivät ilmastonmuutoksen syiden ymmärryksessä, mutta myös ilmastonmuutoksen seurauksien ja hillitsemismahdollisuuksien tiedostamisessa oli runsaasti puutteita ja virhekäsityksiä.

Tutkimus antoi viitteitä siitä, ettei nuorten ilmastomuutososaaminen parantunut peruskoulun aikana, koska 7. ja 9. luokkalaisten osaamistulokset eivät eronneet toisistaan. Mikäli koulu oli oppilaan yksinomainen tiedonlähde, keskimääräinen pistemäärä oli pienempi kuin koulun lisäksi TV:stä tietoa saaneiden nuorten.

Arkielämässä kohdatut ilmiöt herättävät yksilössä mielenkiintoa, verrattuna sellaiseen, josta ei yksilöllä ole lainkaan kokemusta. Suurin osa nuorista ei kokenut ilmastonmuutoksen vaikuttavan heidän elämäänsä. Jotta koulu pystyisi kasvattamaan oppilaista ilmastotietoisia kansalaisia, tulisi opetukseen liittää juuri se maailma, jossa nuoret elävät ja josta he ovat kiinnostuneita.  

Tutkielma on luettavissa yliopiston kirjaston verkkosivuilla: http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150785/urn_nbn_fi_uef-20150785.pdf

Lisätietoja: Ella Laine, ellatuulia.laine@gmail.com

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa