UEF: Leipäjonoon ei turvauduta turhaan – huono-osaisuus kasautunutta

Lähes 3 500 vastaajan väestönäyte suomalaisista leipäjonoista kertoo, kuinka hyvinvointivaltion pohja vuotaa: yhteiskunnan eriarvoisuus näkyy leipäjonoina, joita voidaan pitää yhtenä suomalaisen huono-osaisuuden notkelmista.

Leipäjonoissa käyvien ihmisten kokema huono-osaisuus jakautuu kolmelle huono-osaisuuden eri ulottuvuudelle. Ulottuvuudet vastaavat aiemmissa rekisteripohjaisissa väestötason tutkimuksissa löydettyjä huono-osaisuuden ulottuvuuksia: taloudellista, sosiaalista ja terveydellistä huono-osaisuutta.

Yhteiskuntapolitiikka -lehdessä 80 (2015):5 julkaistun vertaisarvioidun tutkimuksen mukaan ruoka-avussa käyvistä 41,5 prosenttia on niin huono-osaisia, että heidän huono-osaisuutensa kasautuu kaikille kolmelle ulottuvuudelle: he ovat niin elämäänsä kuin terveyteensä tyytymättömiä, taloudellisesti huono-osaisia sekä lisäksi masentuneita, yksinäisiä ja nälkäisiä.

Ryhmässä ovat yliedustettuina erityisesti työttömät, asunnottomat, käteen jäävien tulojen perusteella pienituloisimmat sekä päihteiden käytössä ongelmia kokevat.

– Leipäjonoissa ei käydä turhaan. Jopa 40 prosenttia jonoissa käyvistä on kasautuneesti huono-osaisia huono-osaisuuden sosiaalisella, terveydellisellä ja taloudellisella ulottuvuudella, kertoo tutkija Maria Ohisalo .

Kolmannes leipäjonoissa käyvistä taloudellisesti huono-osaisia

Taloudellisesti huono-osaisiin kuuluu kolmannes leipäjonoissa käyvistä. Keskimääräistä enemmän heitä on nuorimmassa 16–25-vuotiaiden ikäryhmässä, alle kaksi viidesosaa, sekä opiskelijoissa ja töissä määrä- tai osa-aikaisesti käyvissä päälle kaksi viidesosaa. Ryhmässä on keskimääräistä enemmän kahden aikuisen kotitalouksissa asuvia ja myös niitä perheitä, joissa on lapsia kaksi tai useampi. Ryhmässä korostuvat itselleen mutta myös perheelleen ruoka-apua hakevat.

Vähiten kasautunutta huono-osaisuutta kokevien ryhmään kuuluu neljäsosa leipäjonoissa käyvistä. Ryhmään kuuluu 65-vuotiaista ruoka-avussa kävijöistä lähes kaksi viidesosaa, eläkeläisistä kolmannes. Ryhmään kuuluu sekä töissä pysyvästi käyvistä että omistusasujista alle kolmannes ja muista kuin Suomen kansalaisista päälle kolmannes. Kokonaisuudessaan tämä ryhmä on suomalaisten hyvinvoivaan enemmistöön nähden huono-osaisempaa.

– Huono-osaisuuden kasautuminen viittaa luonteeltaan pysyvämpään ja pidemmällä aikavälillä kehittyneeseen huono-osaisuuteen. Taloudellinen huono-osaisuus voi olla luonteeltaan tilapäisempää ja korjaantua nopeammin, sanoo tutkija Tuomo  Laihiala .

Useita keinoja huono-osaisuuden vähentämiseen

– Hyvinvoiva valtaväestö ei tunnista leipäjonoissa käyvien todellisuutta ja katsoo sitä pitkän etäisyyden päästä. Huono-osaiset tulevat näkyviksi vasta kohdatessaan erilaisia yhteiskunnan virallisia ja epävirallisia palvelumuotoja kuten tässä tapauksessa ruoka-avun, sanoo professori Juho Saari .

Tutkimus antaa rekisteriaineistoja syvemmän kuvan huono-osaisten omasta huono-osaisuuden kokemuksesta. Yhteiskuntapoliittisesti on tärkeää tunnistaa huono-osaisuuden kasautumisen mekanismeja ja paikantaa notkelmia, joissa huono-osaisuus kasautuu.

Huono-osaisuuden vähentämisen keinoja on lukuisia. Aloittaa voi nykyistä laajemmasta osa- ja vajaatyökykyisten työllistämisestä, asumiskustannusten alentamisesta, matalan kynnyksen ja yhden luukun avun malleista, tutkijat summaavat.

Vertaisarvioitu tutkimus on osa professori Juho Saaren johtamaa hankekokonaisuutta, joka käsittelee suomalaisten huono-osaisuutta. Tämän osahankkeen on rahoittanut Suomen Akatemia ja Koneen säätiö.

Yhteiskuntapolitiikka -lehden artikkeli osoitteessa: http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/127067/yp1505_ohisaloym.pdf?sequence=3 

Lisätietoja:
Tutkija Maria Ohisalo, p. 050 374 4219 , maria.ohisalo(at)uef.fi
Tutkija Tuomo Laihiala, p. 044 974 1582 , tuomo.laihiala(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa