UEF: Liikkumattomuus ja liikapaino heikentävät valtimoterveyttä jo lapsilla

Valtimoiden seinämien jäykkyys ja valtimoiden vähäinen laajeneminen ovat sydän- ja verisuonisairauksien ensimmäisiä merkkejä, joita voidaan mitata. Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikön Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus osoittaa, että vähäinen liikunta, heikompi kestävyyskunto sekä ylipaino ovat yhteydessä valtimoiden seinämien jäykistymiseen jo 6-8-vuotiailla lapsilla. Tutkimus tehtiin 160 lapsen otoksella ja julkaistiin arvostetussa Scandinavian Journal of Medicine and Science in Sports –lehdessä.

Liikunnallisilla ja hyväkuntoisilla joustavammat valtimoiden seinämät jo lapsuudessa

Kuopiolainen tutkimus osoitti, että parempi kestävyyskunto, runsas vapaa-ajan liikunta ja vähäinen kehon rasvakudoksen määrä olivat yhteydessä joustavampiin valtimoiden seinämiin jo alakouluikäisillä lapsilla. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksia tarkasteltaessa vain kestävyyskunnolla oli itsenäinen yhteys valtimoiden jäykkyyteen. Lapsilla, joilla oli parempi kestävyyskunto, oli myös parempi valtimoiden laajenemiskyky fyysisen rasituksen aikana.

Lisäksi tutkimus osoitti, että jäykimmät valtimot olivat lapsilla, joilla huono kestävyyskunto yhdistyi kehon korkeaan rasvaprosenttiin tai vähäiseen liikunnan määrään. Jäykemmät valtimot oli myös niillä lapsilla, joilla vähäinen liikunnan määrä yhdistyi kehon korkeaan rasvaprosenttiin. Lapsilla, jotka liikkuivat eniten tai joilla oli paras kestävyyskunto, oli joustavammat ja laajenemiskykyisemmät valtimot.

Sydän- ja verenkiertoelinsairauksien ehkäisy kannattaa aloittaa jo lapsuusiässä

Kuopiolainen tutkimus on osoittanut aiemmin, että tyypin 2 diabeteksen ja verenkiertoelinsairauksien riskitekijät alkavat kasautua samoille usein ylipainoisille ja fyysisesti passiivisille henkilöille jo lapsuusiässä. Tämä on huolestuttavaa, koska riskitekijöiden kasaantuminen lapsuusiässä lisää huomattavasti tyypin 2 diabeteksen, verenkiertoelinsairauksien ja ennenaikaisten kuolemien riskiä aikuisiässä. Nyt julkaistussa tutkimuksessa voitiin jo nähdä mitattavia, epäedullisia muutoksia niiden lasten valtimoissa, jotka liikkuvat vähemmän ja joilla on huonompi kestävyyskunto ja ylipainoa.

Tulosten perusteella voidaan ajatella elintapojen parantamisen lapsena vähentävän sydän- ja verisuonisairauksien puhkeamista myöhemmällä iällä. Huomionarvoinen havainto oli erityisesti paremman kestävyyskunnon yhteys parempaan valtimoiden terveyteen. Sen perusteella varsinkin säännöllisesti toistuva ”hikiliikunta” voi olla eduksi valtimoterveydelle.

Kuopiolainen tutkimus tuottaa tieteellisesti arvokasta tietoa lasten terveydestä

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus on käynnissä oleva elintapainterventiotutkimus, jonka alkumittauksiin vuosina 2007-2009 osallistui 512 iältään 6–8-vuotiasta lasta. Lasten elintapoja, terveyttä ja hyvinvointia tutkittiin laajasti tieteellisesti tasokkailla menetelmillä. Tutkimus tuottaa uutta tietoa lasten liikunnasta, fyysisestä passiivisuudesta, ravitsemuksesta, fyysisestä kunnosta, kehon koostumuksesta, aineenvaihdunnasta, verenkiertoelimistön toiminnasta, aivojen toiminnasta, suun terveydestä ja elämänlaadusta, liikunnan ja ravitsemuksen vaikutuksista lasten terveyteen ja hyvinvointiin sekä niiden vaikutuksista terveydenhuollon kustannuksiin.
 

Lisätietoja:

Aapo Veijalainen, lääketieteen lisensiaatti, biolääketieteen yksikkö, puh. 040-9373828

Timo A. Lakka, lääketieteellisen fysiologian professori, sisätautien erikoislääkäri, biolääketieteen yksikkö, puh. 040-7707329

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus – The Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) Study: www.lastenliikuntajaravitsemus.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa