UEF: Lukuvuoden avajaiset Joensuussa: Uudet oppimisympäristöt edellyttävät asennemuutosta

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen lukuvuoden avajaisissa akateeminen rehtori Jaakko Puhakka keskittyi avajaispuheessaan yliopiston ja elinkeinoelämän yhteensovittamiseen, kansainvälisen tutkimusyhteistyön tärkeyteen sekä uusien oppimisympäristöjen omaksumiseen. Itä-Suomen yliopisto on asettanut strategiseksi tavoitteekseen olla Suomen paras yliopistollinen oppimisympäristö vuonna 2020.

Puhakka muistutti, että tulevaisuutemme on tuntematon ja työelämän tarpeet nopeasti muuttuvia. Yhä useampi asia on tällä muutostahdilla yhä ennakoimattomampi.

– Parhaiten menestyvätkin yksilöt, jotka nopeimmin kykenevät sopeutumaan muutoksiin. Yliopisto-oppimisen tulisi kyetä valmentamaan joustavuuteen ajatuksissa ja tulkinnoissa.

Puhakan mukaan Suomen parhaan yliopistollisen oppimisympäristön tulee tarjota uusia ja rohkeitakin osaamisyhdistelmiä. Esimerkiksi monitieteiseltä pohjalta rakentuva biotalouskoulutus voisi toimia erinomaisena pilottikohteena.

– Oppimisympäristön tulee kannustaa kriittiseen ajatteluun, oma-aloitteisuuteen ja sosiaalisen vuorovaikutuksen luontevuuteen tinkimättä vankasta teoreettisesta osaamisesta. Näiden taitojen kytkeminen edellyttää pedagogista muutosta oppijakeskeisyyteen.

Se edellyttää asennemuutosta niin opettajuudessa kuin opiskelijan työssä. Vastuu kasvaa Puhakan mukaan molemmilla tahoilla.

Puheessaan Puhakka muistutti myös kansainvälisten verkostojen tärkeydestä, sillä paras suomalainen tutkimus on aina ollut kansainvälistä.

– Nuorten on hyvä tunnistaa, että tulevaisuuden akateemiset, mutta myös monet muut vaativat tehtävät aukenevat harvoin ilman kansainvälistä kokemusta.

Puhakka otti puheessaan esiin myös elinkeinoelämän kytkökset ja niiden tärkeyden.

– Tarvitsemme nykyistä kiinteämpää elinkeinoelämäkumppanuutta, emme niinkään -ohjausta. Yhteistyö kunkin omista vahvuuksista ponnistaen vie tutkimuksen ja oppimisen tuotokset lähemmäksi käytäntöä.

Tarkoituksena onkin, että UEF panostaa yrittäjyyskoulutukseen niin, että se on yhä paremmin kaikkien opiskelijoiden ulottuvilla.

– Onnistumalla innovaatioiden kaupallistamisessa, oppimiskulttuurin kehittämisessä ja tutkimuksen kansainvälistymisessä yliopisto vahvistaa rooliaan globaalin toimintaympäristön haasteiden ratkaisijana. Uudistuksiin ei mennä reaktiivisesti, vaan vahvuuksista ponnistaen ja niihin luottaen.

Niukkenevat resurssit huolenaiheena

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen 1. varapuheenjohtaja, Joensuun kampuspuheenjohtaja Tuomas Hiltunen esitti ylioppilaskunnan tervehdyksessään huolensa koulutusleikkauksien vaikutuksista.

– Opiskelijoiden toimeentuloa heikennetään radikaalisti rajaamalla opintotukea, poistamalla indeksi ja kasvattamalla opintotuen lainaosuutta. Jo nyt köyhyysrajan alapuolella elävien opiskelijoiden toimeentulon heikentäminen johtaa opiskeluaikaisen työssäkäynnin lisääntymiseen ja opintojen hidastumiseen.

Hiltunen pelkää myös, että eri alueiden välisen korkeakoulutuksen tasa-arvo tulee heikkenemään hallituksen asettamien rahoitusuudistusten seurauksena.

– Olen varma siitä, että etelän suuret yliopistot tulevat saamaan enemmän lahjoituksia kuin esimerkiksi Itä-Suomen yliopisto. Niukkenevat resurssit ja yksityisten lahjoitusten lisääminen rahoituksessa ajavat korkeakoulut kilpailemaan yhä enemmän keskenään.

Hiltunen halusikin puheellaan herättää kuulijoita pohtimaan sitä, onko korkeakoulujen ensisijaisempaa kilpailla vai tehdä yhteistyötä keskenään.

Opettaja isolla o:lla

Vuoden opettajaksi valittu biologian yliopistonlehtori Eeva Kuusela otti tunnustuksen ylpeänä mutta hämmentyneenä vastaan.

– Meillä biologian laitoksella on ollut hyvä yhdessä tekemisen meininki. Tyhy-päivänä kirjattiin laitoksemme tärkeimmiksi voimavaroiksi lähestymisen ja vuorovaikutuksen helppous, välitön ilmapiiri sekä hyvä yhteishenki.

Valintaperusteluissa Kuuselaa kehutaankin erityisesti siitä, että häneltä löytyy aitoa kiinnostusta kehittää laitoksen opetusta sekä pitää yhteyttä opiskelijoiden ja laitoksen välillä. Häntä pidetään opettajana isolla o:lla.

– Me olemme valtakunnallisesti merkittävin biologianopettajien kouluttaja. Olemme järjestäneet opetustarjontamme niin, että opinnot etenisivät mahdollisimman sujuvasti ja päällekkäisyyksiä olisi mahdollisimman vähän, Kuusela tiivistää.

Hänen mukaansa on erityisen hienoa tehdä työtä opiskelijoiden kanssa ja nähdä, kuinka fukseista kasvaa omatoimisia opiskelijoita ja edelleen omat vahvuutensa ja paikkansa löytäviä osaavia asiantuntijoita.

Lukuvuoden avajaisia vietetään Kuopion kampuksella 3. syyskuuta ja Savonlinnan kampuksella 8. syyskuuta.

Lisätietoja :

Akateeminen rehtori Jaakko Puhakka, p. 029 445 8018, jaakko.puhakka(at)uef.fi

Kaikki puheet löytyvät kokonaisuudessaan verkosta osoitteesta http://www.uef.fi/web/kampus2015/joensuu

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa