UEF: Lukuvuoden avajaiset Savonlinnassa: Monitieteiset lähestymistavat ja menestyksen avaimet ovat nyt käsissämme

Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen lukuvuoden avajaisissa filosofisen tiedekunnan dekaani Markku Filppula totesi, että vaikka Savonlinnan kampuksen lakkauttamispäätös tekee yhä kipeää, on nyt katsottava tulevaisuuteen.

– Nyt kaikki riippuu meistä itsestämme. Edessä avautuu mahdollisuus lähteä rakentamaan yhtä vahvaa opettajankoulutuksen ja tutkimuksen keskittymää kahden pienen sijaan. Uskon edelleen vahvasti, että tämä antaa parhaat mahdollisuudet kehittää kokonaan uusia monitieteisiä lähestymistapoja ja menestyksen avaimia.

Filppula muistutti, että onnistuminen edellyttää yhtenäistä toimintakulttuuria ja sekä opiskelijoiden että opettajien sitoutumista uuteen rakenteeseen.

– Olen kuullut, että jotkut opiskelijat ovat täältä Savonlinnasta kandidaattivaiheen suoritettuaan viime kesän aikana siirtyneet muihin yliopistoihin. Se on meille menetys, vaikka tiedämmekin tällaista ”aivovuotoa” tapahtuneen jo aiempinakin vuosina. Lähtöön ei pitäisi olla mitään syytä, ja olemmekin tiedekunnan johdossa valmiit tekemään kaikkemme lähtöjen estämiseksi.

Tällä hetkellä yliopistot joutuvat Suomessa kilpailemaan entistä tiukemmin keskenään tutkimuksen ja koulutuksen rahoituksesta. Itä-Suomen yliopistossa filosofinen tiedekunta on osaltaan mennyt eteenpäin kilpaillussa tutkimusrahoituksessa, mistä Filppula erityisesti iloitsi.

– Kansainvälisillä ranking-listoilla menestyminen ei kuitenkaan yksin riitä, vaan tarvitaan jotain, jonka avulla tämä kaikki saadaan käymään totuudesta myös maailmanlaajuisen tiedeyhteisön ja ihmisten silmissä. Kilpailu on kovaa, mutta onneksi lähtökohdat ovat meillä hyvät.

Ennakkoluulotonta uudistamista

Savonlinnan normaalikoulun johtava rehtori Mikko Ripatti peräänkuulutti avauspuheessaan opettajankoulutukseen viime vuosina tehtyjen rakenteellisten muutosten laajempaa kansallista arviointia.

Ripatin mukaan Itä-Suomen yliopistossa valittu strategia puolestaan edellyttää opettajankoulutuksen osalta muutoksia niin koulutuksen kuin tutkimuksen rakenteiden uudelleen organisointiin.

– Opettajankoulutuksen osalta kilpailuasetelma opiskelijoista on kansallisesti kovaa. Kun keskittämisen tielle on nyt lähdetty, tulisi niin kasvatustieteellisen alaan liittyvän tutkimuksen kuin opettajankoulutuksenkin rakenteita yliopistossamme uudistaa rohkeasti.

Ripatti toivoo, että yliopiston ja erityisesti filosofisen tiedekunnan osalta tämä tarkoittaisi nykyisen osastojaon ennakkoluulotonta tarkastelua tutkimustoiminnan tehostamiseksi.

– Pitäytymällä lähtökohtaisesti nykyiseen osastojakoon suljetaan mahdollisuuksia, joita voitaisiin saada tieteenalayhteistyöllä, jossa tutkimusalueet yhdistyvät luontevasti koulun arjessa ja joiden osalta tarvittaisiin kipeästi tiiviimpää tutkimusyhteistyötä nykykoulun kysymysten ratkaisussa.

Sen sijaan, että ensin hoidettaisiin keskittämisen problematiikkaa muutama vuosi ja sitten perään uudistettaisiin muutaman vuoden ajan koulutuksen rakenteita, tulisi Ripatin mukaan tämä kaikki hoitaa samassa yhteydessä.

– Kannattaisi vielä kerran pohtia myös yhtenäisen perusopetuksen opettajankoulutusohjelman käynnistämistä. Tähän joka tapauksessa merkittävä osa opettajankoulutuksemme opiskelijoista tulee kouluttautumaan ilman, että koulutusta tästä näkökulmasta käsin on suunniteltu.

Yhtenäisen perusopetuksen opettajankoulutus vastaisi Ripatin mukaan yhteiskunnalliseen tarpeeseen ja perusopetuksen kehittämiseen ja olisi vetovoimainen koulutus kilpailla opiskelijoista.

– Loppujen lopuksi yliopistomme arvo riippuu opiskelijoidemme arvosta.

Uuden alun kynnyksellä

Opiskelijan näkökulman avajaisiin toi ylioppilaskunnan hallituksen toinen varapuheenjohtaja Juho-Pekka Maunula. Hän totesi tervehdyksessään Savonlinnan kampuksen olevan uuden alun edessä.

– Päätös kampuksen lakkauttamisesta on ollut raskas niin opiskelijoille kuin henkilökunnalle sekä Savonlinnan kaupungille. Tilanteen hyväksyminen on vienyt aikaa, mutta kaiken synkkyyden keskeltä löytyy kuitenkin valo ja väylä uuteen menestykseen.

Maunula muistutti, että tappiot on historian saatossa käännetty menestykseksi, eikä uusi alku tarkoita sitä, että vanha häviää – vaan se jättää perintönsä uudelle ja vaikuttaa sen muodostumiseen.

– Savonlinnan opettajankoulutus siirtyy ja tuo perintönsä uudelle kasvualustalle. Taidepainotteinen opettajankoulutuksemme tulee vaalimaan perinteitä sekä sen kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin uudessakin ympäristössä.

Maunula myönsi, että siirtymävaiheessa kohdataan vielä monia haasteita.

– Mutta nyt on tärkeää pitää opiskelijan hyvinvointi sekä opetus korkealla tasolla ja tasoittaa yhteisvoimin tietä tuleville opiskelijoille kun siirtymisen aika koittaa.

Maan monipuolisin opettajankoulutus

Rehtori Jukka Mönkkönen halusi puheessaan asettaa Savonlinnan lakkauttamispäätöksen laajempaan kontekstiin ja perustella toimintojen Joensuuhun keskittämistä.

– Päätös ei johtunut siitä, että te olisitte Savonlinnassa tehneet huonoa työtä tai vääriä asioita. Se johtui siitä, että taataksemme pitkällä tähtäimellä opettajan koulutuksen jatkumisen Itä-Suomessa, on meidän pystyttävä parantamaan vetovoimaamme ja kasvatustieteellisen tutkimuksen kilpailukykyä.

Huolella tehty analyysi ja ympäröivä todellisuus johtivat siihen loppupäätelmään, että vain yhdessä yksikössä yhteydessä laajaan tiedeyhteisöön tämä tavoite on mahdollista saavuttaa. Opettajankoulutuksen siirto tulee tapahtumaan suunnitellun mukaisesti Joensuuhun vuoden 2018 elokuuhun mennessä.

– Joensuun kampuksella meillä tulee olemaan maamme monipuolisin opettajan koulutus, jossa myös kasvatustieteellisen, pedagogisen ja oppimisympäristöihin kohdentuvan monitieteellisen tutkimuksen edellytykset ovat erinomaiset. Sen rakentamiseen tarvitaan teidän, täällä nyt Savonlinnassa toimivien osaajien vahvaa panosta.

Monipuolinen ja omistautuva opettaja

Vuoden opettajaksi Savonlinnan kampuksella valittiin lehtori Kaija Häkkinen, joka opettaa matematiikkaa tuleville luokanopettajille. Valintaperusteluissa useat opiskelijat kehuivat Häkkisen opetusmenetelmiä, loppuun asti mietittyjä tunteja sekä monipuolisia luentoja ja demotunteja.

Perusteluissa Häkkisen myös todetaan olevan aina opiskelijan puolella ja antavansa opiskelijoille aikaansa aina kun siihen on tarvetta.

Vuoden opettajan esitelmässä Häkkinen kuvaili lapsen matematiikan oppimisen keskeisiä vaiheita.

– Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti. Jos oppilaalta jää jokin vaihe kehityksen alkutaipaleella saavuttamatta, seuraa vaikeuksia väistämättä myöhemminkin. Puutteellisen perustan takia oppilaalla on heikot mahdollisuudet oppia uutta, toisin sanoen hänellä on matematiikkavaikeus.

Häkkisen mukaan huolestuttava suuntaus matematiikan osaamisen tason laskemisesta voitaisiin ennaltaehkäistä sillä, että jokaisen oppilaan matematiikan oppimisen perusta olisi kunnossa.

– Kun huolehdimme perusteista kunnolla ja annamme lapsille oppimisen iloa ja onnistumisia, voimme kääntää tuon suunnan.

Puheet ovat luettavissa kokonaisuudessaan:

Mikko Ripatin avauspuhe

Dekaani Markku Filppulan puhe

Juho-Pekka Maunulan tervehdys

Rehtori Jukka Mönkkösen tervehdys

Vuoden opettaja Kaija Häkkisen esitelmä

Lisätietoja:

Rehtori Jukka Mönkkönen, jukka.monkkonen(at)uef.fi, p. 029 445 8001

Dekaani Markku Filppula, markku.filppula(at)uef.fi, p. 029 445 2000

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa