UEF: Lukuvuoden avajaiset Savonlinnassa: Opettajankoulutuksella ja sitä tukevalla tutkimuksella on merkittävä sija UEFissa

Filosofisen tiedekunnan dekaani Markku Filppula tarkasteli Savonlinnan kampuksen lukuvuoden avajaispuheessaan tiedekunnan tilannetta ja näkymiä aiempaa niukempien resurssien puitteissa.

– Tiedekunnan tähänastinen kehitys on ollut pääosin myönteinen sekä Joensuun että Savonlinnan kampuksilla UEFin nyt melkein kuusivuotisella aikakaudella. Perustutkintokoulutuksen mittareilla katsottuna olemme useimmilla aloilla parantaneet tulostamme joka vuosi, Filppula tiivisti.

Myös tutkimuksessa on tehty määrätietoista työtä tutkimus- ja julkaisukulttuurin uudistamiseksi. Tämä näkyykin kansainvälisten referee-tason julkaisujen määrien nousuna.

– Onnistumisprosenttimme ei kuitenkaan ole vielä tyydyttävä, emmekä ole vielä päässeet vuosittaiseen täydentävän rahoituksen tavoitteeseemme. Valtakunnallisessa vertailussa jäämme edelleen monista muista jälkeen juuri tällä toiminnan alueella, vaikka koulutuksessa olemmekin vahvoja ja kustannustehokkaita.

Filppula muistutti, että tutkimustoiminnan laatu ja vaikuttavuus ovat tärkeitä valtakunnan ja kansainvälisen tason lisäksi myös UEFin kokonaisuudessa.

– Ilman riittävän laajaa tutkimustoimintaa meillä on vaara profiloitua pelkkänä kouluttajana ja muualla tuotetun tiedon siirtäjänä sen sijaan, että meillä olisi vahvaan ja omaperäiseen tutkimustietoon nojaavaa koulutusta.

Puheessaan Filppula halusi palauttaa mieliin UEF:n hallituksen 5.7.2011 tekemän päätöksen opettajankoulutuksen kampusratkaisuista. Siinä päätettiin jatkaa kahden kampuksen mallilla, mikäli yliopisto saa siihen erillistä tukea valtiovallalta. Samalla edellytettiin, että sekä koulutuksen tuloksellisuutta että tutkimuksen tasoa on nostettava molemmilla kampuksilla.

– Nyt voi sanoa, että molemmissa on päästy nousevaan kehitykseen, vaikka parannettavaa löytyykin.

Savonlinnan kampuksella huolestuttavat erityisesti tilakysymykset. Osa kampuksen rakennuksista kaipaa pikaista ja perusteellista korjausta tai uudisrakentamista.

– Toisaalta rakennusten erikoiset omistussuhteet näyttävät olevan iso este investoinneille. Ja jos niihin ryhdytään, nousisivat tilavuokrakustannukset yliopiston ja tiedekunnan kannalta merkittävän suuriksi, varsinkin jos niiden ehtona olisivat pitkäaikaiset vuokrasitoumukset.

Lopuksi Filppula kuitenkin muistutti opettajankoulutuksen ja kasvatusalan olevan yksi UEFin kolmesta tärkeimmästä koulutusalasta.

– ”Oppiminen digitalisoituneessa yhteiskunnassa” on taas yksi neljästä tutkimuksen ja koulutuksen haasteesta, ja ”Oppiminen vuorovaikutteisissa ympäristöissä” yksi UEFin nimeämistä viidestä ”kehittyneestä ja vahvasta” tutkimusalasta. Uskon, että nämä strategiset linjaukset muodostavat kestävän perustan UEFin opettajankoulutukselle ja sitä tukeville tieteenaloille ja vievät ne läpi epävarmojen aikojen.

Vaikeista ajoista selvitään pitämällä yhtä ja tukemalla toisten vahvuuksia

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen 2. varapuheenjohtaja Heikki Räihä kehitteli tervehdyspuheessaan tarinaa kolmesta sisaruksesta: humanistis-luonnontieteellisestä Joensuusta, terveystieteissä ja lääketieteessä menestyneestä Kuopiosta sekä taiteellisesti lahjakkaasta pienemmästä sisaresta Savonlinnasta.

– UEFin sisaruksilla on muiden lasten tapaan paljon kiinnostuksen kohteita ja suunnitelmakin tulevaisuuden varalle. Tämä suunnitelma on sen verran pitkälle viety, että sitä voisi suorastaan kutsua strategiaksi. Mutta jotta siitä olisi oikeasti hyötyä, tulee sisarusten myös toimia suunnitelmansa mukaisesti, muistutti Räihä.

Vaikka taloudellisesti ollaankin vaikeiden aikojen edessä, perheen pienimpiä ei silti pidä Räihän mukaan unohtaa.

– Vaikka Savonlinna onkin sisaruksista pienin, hän on erittäin lahjakas, taitava ja nykyhetken sekä tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeä.

Räihän mukaan perheen taiteilijasielun, OpeArtin, katoaminen olisi suuri menetys UEFille sekä Itä-Suomen alueelle, mutta myös koko Suomelle.

– Uskon kuitenkin siihen, että tarinalla voi olla hyvinkin onnellinen loppu. Sisarukset voivat selvitä haasteistaan muiden perheiden tapaan pitämällä yhtä ja tukemalla toistensa vahvuuksia.

Yliopisto kannustaa yrittäjyyteen

Myös akateeminen rehtori Jaakko Puhakka otti avajaistervehdyksessään kantaa maamme talouden tilaan ja tulevaisuuden näkymiin.

– Yliopistoilta odotetaan perustellusti entistä vahvempaa roolia uuden tiedon ja osaamisen tuottamisessa, välittämisessä ja hyödyntämisessä. Samalla varaudumme niukkenevaan talouteen kehittämällä rakenteita, toimintaprosesseja ja keinoja kilpaillun rahoituksen lisäämiseksi. Lyhyellä aikavälillä talouskuntomme helpottaa sopeutumista.

Puhakka peräänkuulutti parempaa osaamisen hyödyntämistä ja yhteistyön konkretisoimista elinkeinoelämän kanssa.

– Yhteistyö kunkin omista vahvuuksista ponnistaen vie tutkimuksen ja oppimisen tuotokset lähemmäksi käytäntöä. Yliopisto kannustaa tutkijoista lähtevää, uuteen tietoon perustuvaa yrittäjyyttä.

Vuoden opettajalle tärkeää on itsensä likoon laittaminen

Vuoden opettajaksi Savonlinnan kampuksella valittiin kasvatustieteen, erityisesti erityispedagogiikan, yliopisto-opettaja Olli Rissanen . Valintaperusteluissa opiskelijat kiittelivät häntä erityisesti teorian ja käytännön aidosta yhdistämisestä. Rissanen värittää perustelujen mukaan opetustaan omilla kokemuksillaan ja saa aikaan turvallisen opetusilmapiirin. Hänen tunneillaan on pystytty tästä syystä puhumaan vaikeistakin asioista.

Puheessaan Rissanen keskittyi erilaisuuteen ja sen hyväksymiseen ja kertoi erityisopettajana olosta sekä sen muutoksista vuosien saatossa. Hänelle tärkeää on käyttäytymiskaavojen murtaminen ja itsensä likoon laittaminen sekä toisten kunnioitus.

Myös yhdessä tekemisen merkitys korostui Rissasen puheessa, ja lopuksi hän pyysikin lavalle mukaan henkilökuntaan kuuluvia kavereitaan. Yhdessä he soittivat ja lauloivat ”Kaunis olet Savoninna” -kappaleen.

Lukuvuoden avajaisia vietettiin Joensuun kampuksella 2. syyskuuta Kuopion kampuksella 3. syyskuuta.


Lisätietoja
:
Akateeminen rehtori Jaakko Puhakka, p. 029 445 8018, jaakko.puhakka(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa