UEF: Mikromuovitutkimus saa jatkoa Kallavedellä – nyt tutkitaan myös järven pohjasedimenttiä

Kallavedellä on juuri alkamassa tutkimus, jossa selvitetään järviekosysteemissä tapahtuvia sedimentaatioprosesseja sekä mikromuovien kerrostumista sedimenttiin pitkällä aikavälillä, vuosina 2016-2020 .

- Suomen Akatemian rahoittama mikromuovitutkimushankkeemme on herättänyt laajaa kiinnostusta tutkimuspiireissä. Muutkin ovat huomanneet, että Kuopio on ainutlaatuinen paikka ympäristön tarkkailuun. Tässä on nyt kyse yhteisten intressien kohtaamisesta ja mikromuovien tutkimuksen yhdistymisestä laajempiinkin ekologisiin prosesseihin, kertoo SIB Labs yksikön johtaja, tutkimuspäällikkö Arto Koistinen.

- Turun yliopiston geologian osaston professori Timo Saarisen johtama järvisedimentologian tutkimusryhmä tulee Kuopioon ensi viikolla, jolloin sijoitamme Kallaveteen 12 kiinteää sedimenttikeräintä. Keräimet on valmistettu sedimentologisen tutkimuksen asettamien tieteellisen tarkkojen vaatimusten mukaisesti, sanoo Itä-Suomen yliopiston tutkija Samuel Hartikainen.  

Muutamia sedimenttikeräimiä sijoitetaan myös Varkauden alapuoliseen vesistöön, Haukiveteen. Tämän operaation suunnittelu on vielä käynnissä, ja toteutuksen aikataulu selviää myöhemmin.

- Haukivedellä tavoitteena on seurata teollisuuden jätevesistä syntyviä mikromuovipäästöjä ja tehdä havaintoja Haukiveden sedimentaatioprosesseista yleensäkin. Paikallinen teollisuus on kiinnostunut mikromuovitutkimuksesta, sillä sekin tarvitsee tietoa teollisuusprosesseissa jätevesiin syntyvien mikromuovipäästöjen suuruusluokasta. Tämän tiedon avulla voidaan suunnitella päästöjen torjumiseen tähtääviä toimenpiteitä, selventää Hartikainen.

- Elma, Eino ja Veikko Jumppasen säätiö on rahoittanut Haukivedellä tehtävää tutkimusta, joka siis liittyy Saimaan alueen yleiseen tutkimukseen ja saimaannorpan suojeluun.

Sedimenttinäytteiden keräys onnistuu ympäri vuoden

Sedimentaatioprosessien tutkimuksessa käytetään kahdenlaisia tutkimusmenetelmiä. Kiinteät, järven pohjaan vähintään viiden metrin syvyyteen ankkuroidut sedimenttikeräimet keräävät vesipatsaassa laskeutuvaa sedimenttiä. Jääsormimenetelmällä näytteitä otetaan taas suoraan pohjasta, jolloin sedimenttinäyte jäädytetään noutimen pintaan hiilihappojään avulla. Tuloksena on häiriintymätön näyte, josta mitään ei pääse karkuun.

Vesi- ja jäänäytteitä kerätään Kallavedestä ja Haukivedestä eri vuodenaikoina. Näytteistä saadaan hetkellistä tai jäähän talven aikana kertyvää tietoa mikromuovien esiintymisestä. Pohjaan laskettavat sedimenttikeräimet ankkuroidaan kiinteästi paikoilleen, eikä niitä siirretä sen jälkeen.

- Tutkimuksen kannalta keräinten olisi hyvä olla samassa paikassa mahdollisimman pitkään, eli useita vuosia. Sedimenttikeräimet tyhjennetään puolen vuoden välein syksyisin ja keväisin, jolloin ne nostetaan irti pohjasta ja lasketaan takaisin, kuvailee Hartikainen.

Sedimentologit voivat ajoittaa sedimenttikerrostumat hyvin tarkasti jääsormitekniikalla kerätyistä näytteistä, jolloin voi olla mahdollista ajoittaa mikromuovien ja muun mikroroskan ilmestyminen sedimenttikerrostumiin eli järviekosysteemiin.

Arvokasta tietoa vesistörakentamiseen ja vedenkäytön suunnitteluun

Järven sedimentaatioprosessin tutkimus liittyy kahteen erilliseen, käynnissä olevaan Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston omaan tutkimushankkeeseen, joiden molempien rahoittajana toimii Suomen Akatemia.

Mikromuovit Suomen vesistöissä -hankkeessa ja Menneiden ilmastonmuutosten tallentuminen vuosikerrallisiin järvisedimentteihin - hankkeessa keskitytään tutkimaan ihmisen toiminnan vaikutusta järviekosysteemiin.

Professori Saarisen ryhmä on jo aiemmissa tutkimuksissaan onnistunut kytkemään järvien sedimentaatioprosessien muutokset auringon aktiivisuuteen ja sitä kautta ilmaston muutokseen. Sedimentaatioprosessien seurauksena syntyvien sedimenttikerrostumien avulla voidaan tutkia ilmaston muutoksen vaikutusta tuhansia vuosia taaksepäin, mutta myös nykyhetkessä.

- Tutkimuksen yhtenä tavoitteena on selvittää mikromuovien historiaa järvissämme viimeisen 60 vuoden ajalta näiden ajoitettujen sedimenttikerrostumien avulla. Vaikka bakeliitti keksittiin jo noin 100 vuotta sitten, muovia tai kulutustavaroina muovia on ollut yhteiskunnan käytössä vasta viimeiset 60 vuotta siinä laajuudessa, että sitä on ollut kaikkien saatavilla, kertoo Hartikainen.

- Me täällä Itä-Suomen yliopistossa tutkimme näistä sedimenttinäytteistä mikromuoveja. Lisäksi tutkitaan erilaisia sedimentissä mahdollisesti olevia haitallisia orgaanisia yhdisteitä ja metalleja, jotka voivat absorboitua kerrostuneisiin mikromuoveihin. Tavoitteena on selvittää, voivatko sedimenttiin kerrostuneet mikromuovit vapautua sedimentistä ja kuljettaa niihin absorboituneita haitallisia aineita muualle järviekosysteemissä.

- Yhteistyönä nyt toteuttamamme tutkimus tuottaa tietoa molemmille kumppaneille järviekosysteemin sedimentaatioprosessista, sekä ilmaston muutoksen ja ihmisen toiminnan vaikutuksesta näihin sedimentaatioprosesseihin. Samalla saadaan arvokasta tietoa vesialueen omistajille ja muille sidosryhmille, muun muassa vesistörakentamisen ja vedenkäytön suunnittelua varten, sanoo Hartikainen.

Kallavedellä hankkeessa ovat mukana sidosryhminä vesialueiden omistajat eli osakaskunnat, Kuopion kaupunki, Kuopion Vesi ja Pohjois-Savon ELY-keskus.

Sedimenttikeräimet lasketaan Kallaveteen keskiviikkona 9.11. ja torstaina 10.11. Medialla on tällöin mahdollisuus tutustua tutkimukseen ja haastatella tutkijoita. Sovittehan ajasta ja paikasta etukäteen Samuel Hartikaisen kanssa.

Lisätietoja:

Tutkija Samuel Hartikainen, p. 040 355 3808, samuel.hartikainen@uef.fi
Tutkimuspäällikkö, SIB Labs -yksikön johtaja Arto Koistinen, p. 044 716 3260, arto.koistinen@uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa