UEF: Nuorten koulutusreittivalinnoista uutta tietoa tutkimusjulkaisussa

Pohjoiskarjalaisten nuorten koulutusreittivalinnoista, ammattialan valinnasta ja tulevaisuuden suunnitelmien tekemisestä avautuu uutta tietoa suunnittelija Mira Tuonosen ja emerita professori Marjatta Vanhalakka-Ruohon toimittamassa Ammatilliseen vai lukioon: Nuoren suunnanottoja perheen kehystämänä ­-teoksessa.

Filosofisen tiedekunnan tutkimusjulkaisun artikkelit esittelevät Koulutukselliset siirtymät: luokka, sukupuoli ja perhe siirtymätilassa -tutkimusprojektin tuloksia. Projekti tutkii, kuinka yhteiskunnallisilta asemiltaan erilaisissa perheissä nuori ja vanhemmat pohtivat nuoren koulutusreittivalintoja, ammattialan valintaa sekä tulevaisuutta peruskoulun päättyessä. Tutkimusryhmään kuuluvat professorit Marjatta Vanhalakka-Ruoho ja Leena Koski, yliopistotutkija Jussi Silvonen, yliopisto-opettaja Merja Tamminen ja suunnittelija Mira Tuononen sekä ryhmä pro gradun tekijöitä.

Tutkimusaineisto on kerätty kyselyllä ja haastattelemalla perheitä, joissa on yhdeksäsluokkalainen. Kyselyyn vastasi 304 perhettä, ja haastateltuja perheitä on 18. Tutkimuksen osallistujat ovat itäsuomalaisesta keskisuuresta kaupungista, joka tarjoaa koulutuskaupunkina toisen asteen sekä ammattikorkeakoulu- ja yliopistokoulutusta.

Kyselyyn vastanneiden äitien koulutustaso on korkeampi kuin isien. Äitien yleisin koulutus oli opistotasoinen koulutus (30,9 %). Toiseksi eniten oli yliopistokoulutettuja äitejä (25,7 %). Isistä enemmistö (29,3 %) oli suorittanut ammatillisen koulutuksen. Seuraavaksi eniten oli opistotason koulutuksen suorittaneita isiä (25 %).

Vanhempien usko koulutuksen voimaan korkealla

Julkaisun artikkelit pohjautuvat viiteen pro gradu -tutkielmaan. Tutkimusprojektin aineistoon perustuva Riina Laasosen artikkeli selvittää, millaista koulutus- ja työpolkujen perintöä nykypäivänä valintoja tekevän yhdeksäsluokkalaisen nuoren perheessä kannetaan.

Laasosen aineiston muodostavat vanhempien elämänhistoriahaastattelut. Peruskoulun päättöluokkalaisten vanhemmat kantavat monenlaista koulutus- ja työkokemusta: Suoran polun kulkijoiden lisäksi heistä löytyy vähitellen koulutuspolkuaan rakentaneita, alan vaihtajia sekä katkonaisen työuran läpikäyneitä. Jokainen haastateltu vanhempi on kouluttautunut vähintään omien vanhempien koulutustaustan tasoisesti ja osa sitä korkeammalle, mistä voi päätellä, että usko koulutuksen voimaan on edelleen korkea haastateltujen peruskoululaisten vanhempien sukupolvessa. Laasonen arvioi kuitenkin, että tulevaisuudessa vanhempien lapset eivät mahdollisesti enää kouluttaudu vanhempiaan pidemmälle. Tämä johtuu siitä, että vanhempien oma koulutustaso on noussut ja tulevaisuudessa kilpailu koulutus- ja työpaikoista tulee kiihtymään. 

Anna-Loviisa Saaren artikkeli selvittää vanhempien osallistumista ja merkitystä peruskoulunsa päättävän nuoren koulutusreittivalinnassa. Vanhempien osallistumisen tapoina jäsentyvät vaihtoehtojen ja tiedon tarjoaminen, vanhemman itsenäinen toiminta nuoren hyväksi sekä odotusten asettaminen ja arvostelu. Vanhempien osallistumisessa ei ole eroja koulutustasoltaan erilaisten perheiden välillä silloin, kun osallistuminen jäsennetään arkisina tukitoimintoina.

Karoliina Snellmanin artikkeli tarkastelee diskurssianalyysin keinoin peruskoulunsa päättävien nuorten ja heidän vanhempiensa tuottamaa puhetta ammatillisesta koulutuksesta. Erityisesti lukioon suuntautuvien nuorten ja heidän vanhempiensa tapa rakentaa puhetta vertailee toisen asteen koulutuksia keskenään. Lukion nähdään edelleen olevan lukijoita ja ammatillisen koulutuksen käytännön tekijöitä varten. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen välille rakennetaankin niin sanottua erontekopuhetta, mikä ylläpitää vastakkainasettelua toisen asteen koulutusten välillä. Ammatilliseen koulutukseen hakeutuvilla nuorilla ei ilmene samanlaista vertailupuhetta, vaan heidän puheelleen on tyypillistä korostaa henkilökohtaista kiinnostusta haettavaa koulutusalaa kohtaan.

Mira Tuonosen artikkelissa tarkastellaan erityisesti lukioon hakeutuvien nuorten valintatilanteita ja sitä, minkälaisia merkityksiä ja arvoja nuoret ja heidän vanhempansa lukiokoulutukselle antavat. Tulokset kertovat, että lukioon hakeutuvilla nuorilla lukioon hakeutuminen on useimmiten itsestään selvä vaihtoehto. Lukio mielletään hyvin koulukulttuurin omaksuville ja koulussa pärjääville hyväksi poluksi kohti korkeakoulutuspolkua. Lukiossa nuorilla on myös lisää aikaa miettiä tulevaa jatko-opintosuuntaansa.

Erillisaineistoon pohjautuva Teija Alasen artikkeli selvittää koulutustason periytymistä tapaustutkimuksena kainuulaisen suvun neljästä sukupolvesta. Elämänhistoriallisten haastattelujen tulokset kertovat, että koulutuspolkuihin ovat olleet vaikuttamassa taloudelliset rajoitteet, köyhän lapsen identiteetti, korkean koulutustason vähäinen merkitys tavoitteena sekä perheen perustaminen elämänkulun määrittäjänä.

Ammatilliseen vai lukioon: nuoren suunnanottoja perheen kehystämänä -julkaisu on luettavissa kokonaisuudessaan verkossa:

http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2081-2/ 

Lisätietoja:

Mira Tuononen, suunnittelija, p. 029 445 2034, mira.tuononen(at)uef.fi

Marjatta Vanhalakka-Ruoho, marjatta.vanhalakka-ruoho@uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa