UEF: Opettajan lämminhenkisyys kasvattaa lasten oppimismotivaatiota

Opettajan lämminhenkisyys edistää lasten motivaatiota ja akateemisia taitoja, kuten luku-, kirjoitus- ja matemaattisia taitoja. Opettajan luoma myönteinen ilmapiiri myös suojaa ja kasvattaa lasten oppimismotivaatiota. Tämä selviää Itä-Suomen yliopiston, Jyväskylän yliopiston ja Turun yliopiston meneillään olevassa Alkuportaat-seurantatutkimuksessa.

Kasvatustieteessä ei ole aiemmin tutkittu laajassa mittakaavassa välittämisen ja lämmön merkitystä oppitunneilla. Tutkimuksissa on kuitenkin huomattu, että opettajan ja oppilaan vuorovaikutuksella on enemmän vaikutusta oppimistuloksiin kuin esimerkiksi opetuksen rakenteellisilla tekijöillä, kuten oppimateriaaleilla tai luokkakoolla. Ilmiö on aikaisemmassa tutkimuksessa liitetty merkittävänä tekijänä lapsuusvuosiin, mutta on jo viitteitä, että asia voi olla merkittävämpikin yläkoulun aikana, jolloin haastetaso oppimisessa vaikeutuu ja suojaava vuorovaikutus opettajiin voi jäädä vähäisemmäksi.

– Parhaillaan selvittämmekin, missä määrin myöhempien peruskouluvuosien opettaja-oppilas-suhteella on vaikutusta Suomen erinomaisiin PISA-tuloksiin lukemisen osalta, kertoo Itä-Suomen yliopiston tutkimusryhmän johtaja, alkukasvatuksen yliopistonlehtori Martti Siekkinen .

Siekkisen mukaan alakoulun ensimmäiset luokat ovat lapselle kriittistä aikaa, jolloin lapsen täytyy tuntea olevansa turvassa suhteessa opettajaansa. Opettajan lämpimyys suojaa lasten minäkuvaa oppijana, mutta myös koulutovereiden syrjinnältä.

– Meidän on tarpeen saada tietoa niistä mekanismeista jotka houkuttavat lapsia osallistumaan kouluyhteisössä sekä motivoivat ponnistelemaan ja asettamaan tavoitteita – ja uskomaan omiin kykyihin saavuttaa niitä.

”Alkuportaat – Lapset, vanhemmat ja opettajat yhteistyössä koulutien alussa” on kymmenvuotinen seurantatutkimus, jonka avulla kartutetaan tietoa lasten varhaisista oppimispoluista, erityisesti luku- ja kirjoitustaidon ja motivaation kehittymisestä kouluun siirtymävaiheessa ja ensimmäisten kouluvuosien aikana sekä vanhempien ja opettajien ohjauskäytännöistä ja yhteistyön muodoista. Tutkimuksen keskeisiä toimijoita ja osallistujia ovat seurattavat lapset, heidän vanhempansa ja opettajansa. Mukana on tutkijoita Itä-Suomen, Jyväskylän ja Turun yliopistoista.

Lisätietoja :
Yliopistonlehtori Martti Siekkinen, martti.siekkinen(at)uef.fi, p. 050 442 3505

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa