UEF: Potilaskertomustekstiä louhimalla voi kehittää potilashoidon tiedon laatua

Sähköinen ja rakenteinen potilaskertomusteksti antaa uusia mahdollisuuksia tutkia potilaan hoitoon liittyviä lääkäreiden ja hoitajien tuottamia ja tallentamia kirjauksia sekä tavoittaa potilaan hyvinvoinnin muutoksia.

Itä-Suomen yliopiston sosiaali- ja terveysjohtamisen laitoksen ja Kuopion yliopistollisen sairaalan Epilepsiakeskuksen Louhi-yhteistyöhankkeessa on tuotettu 13 triggeriä eli liipaisintekijää. Triggereiden avulla tunnistetaan epilepsiaa sairastavia potilaita hoitavien lääkäreiden erikoisalakohtaisista ja hoitotyön kertomusteksteistä tekijöitä, jotka ovat yhteydessä potilaiden hyvinvointiin.

Louhi-tutkimushanke kehittää tiedon laatua tekstin- ja tiedonlouhintamenetelmän avulla potilasturvallisuuden edistämiseksi. Tutkimushankkeen tarkoituksena on osoittaa epilepsiapotilaiden potilaskertomuksessa olevan tiedon laadun ja rakenteen kehittämiskohteita potilastietoja kirjaavalle ja hyödyntävälle henkilökunnalle, lääkäreille ja hoitajille sekä potilastietoja johtamisessa ja potilashoidon kehittämisessä hyödyntävälle henkilöstölle.

Hankkeen pilottivaiheessa tunnistettiin epilepsiapotilaan hyvinvointia kuvaavia triggereitä sähköisen potilaskertomuksen tulosteista. Analysoitujen potilastapausten keskimääräinen hoitoaika oli 5 vuotta ja potilaiden ikä vaihteli 17 vuodesta 67 vuoteen. Tutkimusaineistoksi valittiin satunnaisesti aikuisepilepsiapotilaiden erikoisalakohtaiset lääkäreiden ja hoitotyön kertomustekstit vuosilta 2009–2013. Tutkimusmenetelmänä käytettiin sekä tekstin- että tiedonlouhintaa.

Hyvinvoinnin muutosten tunnistamisessa tavoitteena oli triggerien ja vahvasti triggeriin liittyvien avainsanojen avulla löytää potilaskertomustekstiä louhimalla asiakokonaisuuksia, jotka usein jäävät epilepsiaa sairastavien dokumentoinnissa kohtauskirjausten varjoon. Triggereiden esiintymistiheyden lisäksi avainsanoilla tunnistettiin sanojen välisiä linkkejä ja tavoitettiin hyvinvointia kuvaavia kokonaisuuksia.

Esimerkiksi päänsärky-triggeri esiintyy epilepsiaa sairastavien eri erikoisalojen ja hoitotyön kertomusteksteissä usein. Hyvinvoinnin tunnistamisen kannalta päänsärky-triggeri on haasteellinen, koska se liittyy paitsi muihin sairauksiin ja haittavaikutuksiin myös epilepsiakohtauksen jälkitilaan. Analyysissä tavoitettiin päänsärky, joka heikentää henkilöiden hyvinvointia, ja jota esimerkiksi kuvattiin ”jatkuva päänsärky lisää tai ennakoi epilepsiakohtausta”. Aineiston analyysissä 13 triggeriä nostivat hyvin esille epilepsiaa sairastavan henkilön hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä.

Potilaskertomustekstien louhinta jatkuu siten, että triggereitä täydentävien avainsanojen avulla pyritään tunnistamaan tarkemmin hyvinvointiin liittyvät kirjaukset. Tavoitteena hankkeessa on tuottaa epilepsiaa sairastavien potilaiden kirjaamiseen muistukkeet, ”reminderit”, jotka ohjaavat tunnistamaan potilaan hyvinvoinnin muutoksen.

Louhi-hankkeen tuloksista lisätietoa MEDINFO 2015: eHealth-enabled Health -konferenssin julkaisussa osoitteessa:

http://ebooks.iospress.nl/volume/medinfo-2015-ehealth-enabled-health-proceedings-of-the-15th-world-congress-on-health-and-biomedical-informatics

Lisätietoja:

Projektitutkija Eija Kivekäs, p. 040 732 8273, eija.kivekas(at)uef.fi

Työryhmä:

Professori Kaija Saranto, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto, Itä-Suomen yliopisto

Ylilääkäri, professori, Epilepsiakeskuksen johtaja Reetta Kälviäinen, Kuopion yliopistollinen sairaala ja Itä-Suomen yliopisto

Potilasturvallisuuspäällikkö, dosentti Kaisa Haatainen, Kuopion yliopistollinen sairaala

Yliopistonlehtori Ulla-Mari Kinnunen, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto, Itä-Suomen yliopisto

Projektitutkija Eija Kivekäs, sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinto, Itä-Suomen yliopisto

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa