UEF: Seitsemän uutta akatemiahanketta Itä-Suomen yliopistoon kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen alalle

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunta on myöntänyt rahoituksen seitsemälle uudelle akatemiahankkeelle Itä-Suomen yliopistossa. Valtakunnallisesti rahoituksia myönnettiin 48. Joukossa on 8 konsortiota, joissa tutkimusta tehdään useamman organisaation välisenä yhteistyönä. Akatemiahankkeissa työskentelee ensisijaisesti tohtorintutkinnon suorittaneita tutkijoita.

Rahoituksen saivat Itä-Suomen yliopistossa professori Päivi Erikssonin johtama hanke, jonka osatutkimukseen sai rahoituksen myös professori Hannu Rädyn hanke. Lisäksi rahoituksia myönnettiin professori Vilma Hänniselle, professori Jukka Korpelalle, yliopistotutkija Tuulikki Kurjelle, tutkimusjohtaja Janne Pietariselle ja professori Jeremy Smithille.

Kauppatieteiden laitoksen professorin Päivi Erikssonin vetämä Itä-Suomen yliopiston ja Turun yliopiston monitieteinen konsortiohanke tutkii akateemista yrittäjyyttä yliopistojen toiminnan murroksessa. Erikssonin tutkimus sai 282 593 euron akatemiarahoituksen. Lisäksi Itä-Suomen yliopiston psykologian professori Hannu Rädyn tutkimusryhmä sai hankkeeseen 231 490 euron rahoituksen. Vuosina 2016–2020 toteutettava Akateeminen yrittäjyys sosiaalisena prosessina -hanke keskittyy yliopistojen yrittäjämäisen toiminnan muutokseen, moninaisuuteen ja kestävyyteen. Neljässä osatutkimuksessa vertaillaan akateemisen yrittäjyyden strategioita, muotoja ja kokemuksia yliopistoissa, ja tarkastellaan akateemisen yrittäjyyden syntymistä kaupallistamisprojekteissa sekä minäkäsitysten muuttumista yrittäjyyskoulutuksessa.

Yhteiskuntatieteiden laitoksen professori Vilma Hännisen monitieteinen tutkimushanke Ruumiillisen erilaisuuden tarinat sai 480 000 euron akatemiarahoituksen vuosille 2016–2020. Tutkimus tarkastelee ruumiillisen erilaisuuden kuten vammaisuuden kokemuksellisia ja sosiaalisia seurauksia. Tarina on keskeinen tapa jäsentää kokemusta, ilmaista sitä ja suuntautua tulevaisuuteen. Aineistona ovat Kynnys ry:n toteuttaman Vammaisena Suomessa 2000-luvulla -elämäkertakeruun sato, fokusryhmäkeskustelut sekä narratiivisen tulevaisuudentuottamisen menetelmän tuottama aineisto.

Yleisen historian professorin Jukka Korpelan tutkimushanke Karjalan syrjäseudun liittyminen Eurooppaan: Aunuksen väki 1500-luvun lopulta 1700-luvun alkuun sai 480 000 euron akatemiarahoituksen vuosille 2016–2020. Keskiaikainen Karjala muodosti kristillisen Euroopan ja pakanallisen taigan välillä epäselvän raja-alueen, jonne venäläinen ja ruotsalainen valtakunta alkoivat tunkeutua 1300-luvun lopulla. Tutkimus selvittää, kuinka uusi valta ja kulttuuri tunkeutuivat Karjalan väestöjen joukkoon ja muuttivat alkuperäiskulttuuria, ja miten ihmiset integroituivat uuteen valtaan ja suomensukuisista metsänasukkaista tuli suomalaisia, karjalaisia ja venäläisiä.

Karjalan tutkimuslaitoksen yliopistotutkija Tuulikki Kurjen projekti Traumaattiset rajat: rajojen, järjestyksen ja toiseuden narratiivit sai 480 000 euron akatemiarahoituksen vuosille 2016–2020. Itä-Suomen ja Tarton yliopistojen tutkijoiden yhteistyöprojekti tutkii suullisia ja kirjoitettuja traumanarratiiveja topografisilla ja symbolisilla rajoilla Suomen, Venäjän, Ukrainan, Viron ja Pohjois-Amerikan konteksteissa 1920-luvulta nykypäivään. Yksilöiden ja pienten yhteisöjen rajoihin ja niiden ylittämiseen liittyvät traumaattiset kokemukset on usein vaiennettu ja jätetty huomiotta valtakulttuurin piirissä tai vallitsevien poliittisten diskurssien toimesta.

Karjalan tutkimuslaitoksen professori Jeremy Smithin tutkimus Neuvostoliiton tasavaltojen välisten sisäisten rajojen muutos kansainvälisiksi rajoiksi sai puolestaan 400 000 euron rahoituksen vuosille 2016–2019. Smithin tutkimus tarkastelee Neuvostoliiton hajoamisen ja uusien valtiorajojen syntymisen vaikutusta kaupalliseen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen sekä uusien valtioiden poliittisten johtajien käsityksiä uudesta rajatodellisuudesta. Projektin tapaustutkimukset kattavat Venäjän, Ukrainan, Georgian, Kazakstanin, Kirgisian ja Tadzhikistanin, Altain alueen ja Kaspianmeren alueen.

Tutkimusjohtaja Janne Pietarisen Opettajien strategioilla on väliä – tunnistamaton voimavara oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin kehkeytyviä koulueroja tasoitettaessa -tutkimukselle myönnettiin 480 000 euron rahoitus. Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osastossa tehtävä tutkimus tarkastelee oppimisen ja hyvinvoinnin välistä suhdetta, ja siinä selvitetään kouluyhteisöjen kehittämiä strategioita ulkoisten ja sisäisten kuormittavuustekijöiden vähentämisessä. Tutkimuksen kohteena on erityisesti opettajayhteisössä opittujen kollektiivisten keinojen ja oppilaiden kouluun kiinnittymisen välistä suhdetta säätelevien toimintamallien tunnistaminen. Tulokset ovat hyödynnettävissä opettajan perus- ja täydennyskoulutuksessa ja koulun kehittämistyössä oppilaiden koulutyöhön kiinnittymistä vahvistettaessa. Laajemmassa kehyksessä tulosten pohjalta voidaan kehittää toimia koulujen välisten erojen vähentämiseksi kouluhyvinvointia ja oppimistuloksia edistettäessä. Laaja kansallinen seurantatutkimus toteutetaan neljän yliopiston yhteistyönä.

Suomen Akatemian kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikunnalle osoitettiin 415 hakemusta, joista rahoitettiin 11,6 prosenttia. Yhteensä toimikunta rahoittaa akatemiahankkeita lähes 24,5 miljoonalla eurolla. Akatemiahankkeiden tavoitteena on vahvistaa suomalaisen tutkimuksen korkeaa kansainvälistä tasoa, luovuutta, suorituskykyä ja vaikuttavuutta. Rahoitusta myönnetään tutkimusryhmille, jotka tekevät tieteellisesti kunnianhimoista tutkimustyötä ja tavoittelevat uusia avauksia. Hankkeet aloittavat työnsä syyskuussa ja kestävät pääsääntöisesti neljä vuotta.

Lisätietoja:

Päivi Eriksson, professori, kauppatieteiden laitos, p. 040 219 482, paivi.eriksson(at)uef.fi

Vilma Hänninen, professori, yhteiskuntatieteiden laitos, p. 040 911 269, vilma.hanninen(at)uef.fi

Jukka Korpela, professori, historia- ja maantieteiden laitos, p. 050 372 8665, jukka.korpela(at)uef.fi

Tuulikki Kurki, yliopistotutkija, Karjalan tutkimuslaitos, p. 050 442 2740, tuulikki.kurki(at)uef.fi

Janne Pietarinen, tutkimusjohtaja, soveltavan kasvatustieteen ja opettajakoulutuksen osasto, p. 050 465 0642, janne.pietarinen(at)uef.fi

Hannu Räty, professori, kasvatustieteen ja psykologian osasto, p. 050 367 5220, hannu.raty(at)uef.fi

Jeremy Smith, professori, Karjalan tutkimuslaitos, p. 050 442 3665, jeremy.smith(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa